RAHAKÄTKÖ Suurin nykyisen Suomen alueelta löydetty keskiaikainen raha-aarre löytyi lokakuussa 2004 Ulvilan keskiaikaisen kirkon viemäröintitöiden yhteydessä. Kirkon pohjoisseinustalta sakastin vierestä löytyi maahan kaivettu tinakannu, jonka sisällä olleessa nahkapussissa oli yhteensä 1474 keskiaikaista hopearahaa.
Raha-aarteen konservoinnin mahdollisti vuonna 2018 Suomen Monetan ryhtyminen hankkeen kulttuurikummiksi. Kohteeksi valikoitui nimenomaan harvinainen raha-aarre, sillä historialliset rahat kertovat elävästi omasta ajastaan.
– Kulttuurikummien ansiosta tehdään näkyväksi usein kulissien taakse jäävää konservointityötä, joka mahdollistaa näiden ainutlaatuisten esineiden säilymisen, iloitsee konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti.
Rahat on todennäköisesti kätketty 1390-luvulla ja ne ovat pääosin peräisin Ruotsista, mutta mukana on myös norjalaisia ja liivinmaalaisia rahoja sekä yksi raha Hampurista. Kätkön arvo oli aikanaan merkittävä, sillä se vastasi 28 Ruotsin markkaa. Vuonna 1390 lehmä maksoi kaksi markkaa, joten rahoilla olisi saattanut ostaa noin viisitoistapäisen karjan.
- Ulvilan rahakätkö on esillä Kansallismuseossa 20.2.‒2.6.2019
Lue myös: Sulkavalta paljastui yli 2300 kuparirahan kätkö – jo toinen samalta pellolta
Kommentoi Facebookissa