ARKEOLOGIA Viime viikolla Auvisten pellosta Sulkavan Väätälänmäeltä löysivät Kari Auvinen ja Antti Qvintus noin 2 300 vanhaa ruotsalaista kuparikolikkoa. Kätkössä oli noin 1 450 kahden äyrin ja noin 860 yhden äyrin kolikkoa. Kolikot olivat tuohivakassa, josta tosin oli säilynyt vain yksi kulma.
Samalta paikalta on toinenkin rahakätkö. Talollinen P. Reponen löysi jo vuonna 1907 pellosta tuohivakan, jossa oli 32 plootua ja 2016 kuparirahaa vuosilta 1716–1777. Tuo löytö on nykyisin Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.
– Toistaiseksi kaikki puhdistetut kolikot ovat vuosilta 1730–1769, Ruotsin kuninkaiden Fredrik I:n ja Aadolf Fredrikin hallituskausilta, Savonlinnan maakuntamuseon arkeologi Martti Koponen kertoo.
Koposen mukaan tutkimukset ovat vasta aivan alkuvaiheessa ja todennäköisesti vuosiluvut vielä muuttuvat.
Par’aikaa tutkitaan löydettyjen kolikoiden lyöntivuosia ja tarkkaa määrää. Näin on mahdollista saada jonkunlainen käsitys kätkön iästä: kätkö ei ole ainakaan vanhempi kuin nuorin kätköstä löytynyt kolikko. Todennäköisesti kätkö on peräisin 1770-luvun alusta. Tuon aikakauden kolikot ovat yleisiä ja tällaisia kätköjä on Suomesta satoja.
Väätälänmäen kätköt ovat kuitenkin mielenkiintoisia tutkittaessa itäisen Savon historiaa aikana, jolloin Venäjän ja Ruotsin raja kulki Sulkavan halki, vain 15 km päässä löytöpaikasta. Hattujen sodan päättäneessä Turun rauhassa vuonna 1743 Väätälänmäki oli jäänyt Ruotsin puolelle rajaa.
Sulkavan kolmas tunnettu rahalöytö on tehty Ruokoniemeltä Vekaransalmen itäpuolelta. Löytö sisälsi yhdeksän plootua ajalta 1733–1755. Plootut on aikoinaan kätketty maahan Venäjän puolelle Turun rauhan rajaa.
Kommentoi Facebookissa