KKO kovensi ylikonstaapelin rangaistusta – Jari Aarnion tynnyrihuumejuttu sai päätepisteen

Vuonna 1999 huumepoliisin päälliköksi tullut Jari Aarnio valittiin Vuoden poliisiksi vuonna 1987, Poliisin ansioristin hän sai vuonna 1995.

Vuonna 1999 huumepoliisin päälliköksi tullut Jari Aarnio valittiin Vuoden poliisiksi vuonna 1987, Poliisin ansioristin hän sai vuonna 1995. (Kuva AOP)

KKO:n mukaan teot olivat olleet haitallisia myös poliisin toimintaa koskevan luottamuksen kannalta.

KORKEIN OIKEUS Korkein oikeus on tuominnut Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön rikosylikonstaapelina toimineen Mikael Runebergin useista virkavelvollisuuden rikkomisista ja yhdestä virkasalaisuuden rikkomisesta viiden kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen.

Helsingin hovioikeus oli aiemmin tuominnut Runebergin asiassa sakkorangaistukseen, mutta hylännyt syyttäjän vaatimuksen Runebergin viraltapanosta. KKO:ssa syyttäjä vaati, että sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että Runeberg tuomitaan viralta pantavaksi.

Asia liittyy hovioikeuden kesäkuussa 2019 ratkaisemaan laajaan hasiksen salakuljetusta koskeneeseen niin sanottuun tynnyrijuttukokonaisuuteen. Jutussa katsottiin muun muassa, että Runeberg oli syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomisiin osallistuessaan esimiehensä Jari Aarnion kanssa järjestelyihin, joissa käräjäoikeutta oli väärien ja harhaanjohtavien tietojen perusteella erehdytetty myöntämään oikeudettomia televalvonta- ja telekuuntelulupia. Rikokset oli tehty liki yhdeksän kuukauden aikana.

KKO:n mukaan teot olivat osoittaneet piittaamatonta suhtautumista voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvien pakkokeinojen käyttöön. Moitittavuutta lisäsi se, että niiden toteuttamisessa oli käytetty hyväksi tuomioistuinta.

Lisäksi kysymys oli ollut salaisista pakkokeinoista, joiden osalta tuomioistuimella ei välttämättä ole mahdollisuutta varmistaa hakijan sille ilmoittamien tietojen oikeellisuutta ja joissa luottamus viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen on korostunut. Teot olivat olleet haitallisia myös poliisin toimintaa koskevan luottamuksen kannalta.

Juttuvinkki: Huumerikosyksikön ex-päällikkö Jari Aarnio jälleen tutkittavana – epäiltynä palkkamurhatapauksessa

Virheellisin perustein käytettyjen pakkokeinojen lisäksi Runeberg oli käyttänyt laittomasti poliisin rekistereitä saadakseen salassa pidettäviä tietoja esimieheensä liittyneistä rikosepäilyistä. Osin hän oli tehnyt hakuja esimiehensä yllytyksestä. Runeberg oli kuitenkin tiennyt kyselyt laittomiksi, minkä vuoksi hän oli pyrkinyt naamioimaan hakuja virkatehtäviin liittyviksi. Virkasalaisuuden rikkomiseen hän syyllistyi paljastaessaan poliisin rekistereistä laittomasti saamiaan tietoja esimiehelleen.

KKO hylkäsi syyttäjän vaatimuksen viraltapanosta, koska Runeberg ei enää toiminut virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään. Hänen ei myöskään ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan. Asiakokonaisuudessa oli myönnetty osittainen valituslupa myös vastaajana olleelle Seija Kortekallio-Lammelle. Hovioikeuden tuomion lopputuloksesta ei hänen osaltaan muutettu.

Helsingin hovioikeus tuomitsi kesäkuussa 2019 Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion kymmeneksi vuodeksi vankilaan muun muassa viidestä törkeästä huumausainerikoksesta. KKO hylkäsi Aarnion hakeman valitusluvan, joten hovioikeuden tuomio jäi voimaan. Hovioikeuden mukaan Aarnio oli niin sanottu Pasilan mies. Myös Aarnion rikoskumppanina toiminut rikollisjärjestö United Brotherhoodin ex-pomo Keijo Vilhunen sai kymmenen vuoden tuomion.

Lue myös: Hovioikeus tuomitsi Jari Aarnion 10 vuoden vankeuteen – ”Pasilan mies” määrättiin heti vangittavaksi

Kommentoi Facebookissa