VEROTUS Hallitus on julkaissut pitkään odotetun ja jo etukäteen kohutun lakiesityksen arvonnousuverosta, jota julkisuudessa on kutsuttu myös maastapoistumisveroksi. Virallisen selityksen mukaan kyseessä on ”lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta luonnollisten henkilöiden omaisuuden arvonnousutulon johdosta määrättävän veron käyttöönottamiseksi”.
Nyt siis selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen. Tuloverolakiin ehdotetaankin lisättäväksi uudet säännökset omaisuuden arvonnousutulosta sekä sen laskemisesta laskennallisena luovutusvoittona. Verovelvollisia olisivat ne henkilöt, joiden verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi muu valtio kuin Suomi.
Omaisuuden arvonnousutulo luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi tai verovuoden tuloksi, jona omaisuutta luovutetaan vastikkeellisesti tai lahjana, ei kuitenkaan, jos luovutus tapahtuu myöhemmin kuin kahdeksantena verovuotena muuttovuoden jälkeen. Sääntelyn piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus.
Sääntelyä ei myöskään sovellettaisi, jos omaisuuden yhteenlaskettu arvo olisi vähemmän kuin 500 000 euroa tai laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100 000 euroa. Omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa ja siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.
Lausuntopyynnön mukaan säännöksillä pyritään siis turvaamaan se, että maastamuuttotilanteissa valtiolla on verotusoikeus siihen henkilön omistamien varojen arvonnousun osaan, joka on kertynyt luonnollisen henkilön asuessa kyseisessä valtiossa, vaikka varoja ei olisi tosiasiallisesti luovutettu. Suomi voisi verottaa Suomessa asumisen aikana kertynyttä omaisuuden arvonnousua, vaikka henkilö siirtäisi verotuksellisen asuinpaikkansa toiseen valtioon ja omaisuuden luovutus tapahtuisi tämän jälkeen.
Maastapoistumisvero on saanut osakseen runsaasti arvostelua jo ennen hallituksen lakiesityksen julkaisua. Esimerkiksi Suomen ekonomien puheenjohtaja Mika Paasi kritisoi suunnitelmia alkuvuonna Twitterissä ja näki verossa runsaasti ongelmia.
”Ensinnäkin sen pyörittäminen maksaa enemmän kuin se tuottaa. Toisekseen on selvää, ettei työperäiset maahanmuuttajat Suomeen tule. Kolmanneksi tuossa on vaikka mitä käytännön ongelmia.”
Kiitosta hallituksen lakiesitys saa nyt puolestaan kansalaisjärjestö Finnwatchilta.
– Arvonnousuveron käyttöönotolla Suomi sulkee merkittävän ja pitkään tiedossa olleen veropohjan aukon. Isossa osassa verrokkimaita maastamuutoilla tehtävään verosuunnitteluun on puututtu jo aikoja sitten, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Finnwatch kuitenkin katsoo, että lakiesitykseen sisältyvää laskennallisen luovutusvoiton alarajaa on kiristettävä.
– Hallinnollisen taakan rajaamiseksi myyntivoitoille voi olla perusteltua asettaa jokin alaraja. Nyt raja ollaan kuitenkin asettamassa hyvin korkealle, ja myös rajan ylittävät myyntivoitot ollaan vapauttamassa verotukselta 100 000 euroon asti. Tälle ei ole mitään hallinnollisia perusteita, toteaa Hietanen.
Kritiikkiä Finnwatchilta saa myös asumisvuosiin perustuva poikkeus, joka vapauttaa alle neljä vuotta viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa asuneet arvonnousuveron soveltamiselta, sekä verotusoikeuden kestolle ehdotettu kahdeksan vuoden aikaraja.
Lue myös: Valtion talousarvio on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen – korkomenot lähes kaksinkertaistuvat
Kommentoi Facebookissa