Koirakylpylässä polskitaan kunto kohdilleen ja lähdetään alkeista liikkeelle – ”Suurin osa koirista ei osaa uida”

Lotta-emäntänsä mukaan Capo on esimerkki koirasta, joka ottaa uintiretkistään kaiken irti.

Lotta-emäntänsä mukaan Capo on esimerkki koirasta, joka ottaa uintiretkistään kaiken irti. (Kuva Anne Anttila)

Toiset ovat jo syntyessään vesipetoja, toiset vastaavasti pelkäävät ja osa jopa inhoaa vettä.

LEMMIKIT Se voi olla sitten märkä keikka, joten varaudu vaihtovaatteisiin tai ainakin kuivaan puseroon. Tällaisen neuvon saattelemana matkasin Kokkolassa sijaitsevaan koirauimala HauSpahan. Ja oikeassa oli neuvon antaja.

Vastassani oli suoranaista kylpylätunnelmaa, tuoksuineen päivineen. Vain allasbaari puuttui, vai puuttuiko?

– Katsohan tänne! Juomalista on toki suppea ja koiraolutkin puuttuu, mutta täältä voi ostaa suosittuja ”karvatassupirtelöitä”. Kyseessä on uinnin jälkeen nautittava palautusjuoma, ravitseva ja mahdottoman terveellinen. Ja pirtelö puoltaa paikkaansa myös sillä, ettei se aiheuta nauttimisen jälkeen myöskään järjestyshäiriöitä, yrittäjä Lotta Lindberg esittelee naureskellen.

Koirauimala HauSpa aukaisi ovensa kesäkuussa 2017. Kaikki sai alkunsa tarpeesta ja yrittäjä Lotta Lindbergin omasta koiraharrastuksesta.

– Olen viimeiset 15 vuotta harrastanut agilityä. Tällä hetkellä minulla on kaksi kisakoiraa ja tiedän kokemuksesta, että hyvän kisakunnon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ja monipuolista harjoittelemista. Hyvä fysiikka ja moitteeton lihaskunto ei synny kuitenkaan yhdessä eikä kahdessakaan yössä. Niiden eteen täytyy tehdä lujasti töitä.

Siisteys on tärkeää myös koirakylpylässä, joten altaaseen mennään suihkun kautta.
Siisteys on tärkeää myös koirakylpylässä, joten altaaseen mennään suihkun kautta. (Kuva Anne Anttila)

”Valtaosa koirista ei osaa uida”

Omien kokemustensa innoittamana Lotta halusi luoda paikan, jossa niin harraste- kuin kotikoiratkin, ikään ja rotuun katsomatta voivat harrastaa monipuolista liikuntaa ympäri vuoden.

– Vajaan kahden vuoden kokemuspohjalla voin sanoa, että uiminen tuo vaihtelua koira-arkeen ja on samalla erinomainen sekä hauska tapa monipuolistaa karvakamujemme liikuntaa.

Uiminen parantaa myös koordinaatiota ja lisää fyysistä kestävyyttä. Vesi toimii luonnollisena vastuksena lihasvoiman kasvattamisessa, joten uinti on usein suositeltavaa myös koirien kuntoutuksessa.

– Ja mikä hienointa; polskiminen sopii loistavasti myös nivelongelmaisille sekä karvakuonoille, joille on taipumusta ylipainoon.

Jokainen koira osaa luonnostaan uida. Tai ainakin niin luullaan.

– Niinpä. Suurin osa koirista ei osaa uida. Myös taidot ovat hyvin moninaiset. Toiset ovat jo syntyessään vesipetoja ja toiset vastaavasti pelkäävät ja osa jopa inhoaa vettä, uittamisesta vastaava Lotta tietää kertoa.

Lotan oma koira, kuusivuotias bordercollie Capo edustaa kuitenkin vesipetojen sarjaa.

– Tätä kaveria ei pidättele mikään. Poika rakastaa vettä. Kesäisin hän riemuitsee luonnon vesissä ja talvisin kierrämme uima-allasta, sillä Capo tykkää uida niin sanotusti pitkää matkaa. Kaikki kuitenkin kelpaa. Poika polskisi varmaan vesiämpärissäkin, jos vain mahtuisi sinne, Lotta nauraa.

Koirakylpylässä ei häiriöitä

Mutta, osasipa uida tai ei, niin Lotan ohjauksessa monesta karvatassusta on kuoriutunut varsinainen vesipeto.

– Tarvittaessa lähdemme liikkeelle alkeista eli opettelemme uimaan. Järjestämme aloittelijoille jopa erillistä uimaopetusta ja myös pennuille suunnatut uimakoulut ovat saaneet hyvän tassun sijansa.

Altaassa uiminen on Lotan mukaan aivan eri asia kuin luonnonvesissä polskiminen. Altaaseen kulku tapahtuu rampin kautta, joten allaskäyttäytyminen on opetettava koiralle erikseen.

– Karvakaveri ei nimittäin tiedä, ettei altaan reunalla sovi roikkua eikä sitä, mitä siltä odotetaan altaaseen mentäessä. Koiralle ei ole itsestään selvää mihin suuntaan sen halutaan uivan. Niinpä se saattaakin aluksi hätääntyä, ajautua huonoon uintiasentoon ja roiskuttaa vettä etutassuillaan tai pyrkiä reunalle, Lotta kertaa.

Koirat ovat kuitenkin oppivaisia ja omaksuvat allaskäyttäytymisen säännöt jopa ihmistä nopeammin.  Koirakylpylässä ei ole järjestyshäiriöitä, ei altaassa eikä sen ulkopuolella.

– Koirat ovat siinäkin mielessä kiitollinen asiakaskunta, että he ovat rodusta ja iästä riippumatta erittäin sosiaalisia. Kaikki ovat kavereita keskenään. Jos ei ihan tullessa, niin ainakin pois lähtiessä.

Capo on varsinainen vesipeto ja lajinsa todellinen mestari, agilitykoirana se ylläpitää fysiikkaa ja lihaskuntoa uimalla.
Capo on varsinainen vesipeto ja lajinsa todellinen mestari, agilitykoirana se ylläpitää fysiikkaa ja lihaskuntoa uimalla. (Kuva Anne Anttila)

Altaan tärkeät liikennesäännöt

Koirauimalan ylimmäisin uintimaisteri Capo on omaksunut kylpyläkulttuuriin alusta lähtien. Agilityssä kunnostautunut kotikoira näyttää lajitovereilleen mallia. Ennen altaaseen menoa Capo menee pesulle. Suihkun ja shampoopesun jälkeen Capolle puetaan uimaliivit, sillä koirauimalassa kaikki, jopa lajinsa mestarit, käyttävät liivejä.

Kun koira on puhdas ja liivitetty, on aika pulahtaa altaaseen. Mutta, myös tässä pätevät omat liikennesäännöt; altaaseen mennään ja sieltä poistutaan vain luistamatonta ramppia pitkin. Yleensä ensikertalaisen seurana altaassa on aina uittaja, mutta tarvittaessa uittaja voi olla mukana myös ohjaajan turvana.

– Tämä on puhdas turvallisuustekijä, sillä vesi on elementtinä hyvin yllättävä. Joskus kokenutkin uimari saattaa innostuksissaan haukata vettä keuhkoihinsa ja jos apu ei ole lähellä, lopputulos voi olla kohtalokas. Niinpä uittajan tehtävänä on pitää huoli kaikkien turvallisuudesta, Lotta selvittää.

Uittaja-uinninvalvojalla on Lotan mukaan erittäin suuri rooli myös kokonaisviihtyvyyttä ajatellen, sillä uintiretken tarkoitus on vahvistaa myös koiran ja sen omistajan keskinäistä suhdetta. Koiran kanssa toimiminen on pitkäjänteistä puuhaa, jossa on varauduttava myös yllätyksiin.

– Allas tuplaa yllätystekijät, sillä jokaisella koiralla on oma suhtautumistapansa veteen. Toiset tykkäävät noutaa vedestä leluja, toiset vastaavasti uida ympyröitä. Toisille tuo turvaa uida reunan läheisyydessä, lähellä ohjaajaa. On myös niitä, jotka pistävät jarrut päälle jo rampille noustessa. Mutta vesipelkoistenkin koirien kohdalla aika antaa armoa.

Hännän mitalla parempi

Mutta, palataanpa vielä Capoon. Lotta-emäntänsä mukaan Capo on esimerkki koirasta, joka ottaa uintiretkistään kaiken irti. Esimerkiksi puolen tunnin uinti vastaa kolmen, neljän tunnin juoksulenkkiä. Capon kohdalla uiminen toimii myös lihashuoltoa tehostavana vesijumppana.

– Kaveri haluaa olla aina hännän mitalla muita parempi, joten kovan treenaamisen takia Capon ristiselkä kipeytyy helposti. Uimisen myötä jumit ovat helpottaneet ja selkä on muutenkin paremmassa kunnossa. Myös aineenvaihdunta pelaa moitteettomasti.

Pehmeänä liikuntamuotona tunnettu uinti sopii erinomaisesti myös nivelrikkoa sairastavalle leonberginkoira Doralle. Kahdeksanvuotias Dora rakastaa emäntänsä Hanna Väreen mukaan yli kaiken uimista.

– Syöminen on ykkönen, mutta polskuttelu tulee kovana kakkosena. Kroonisen suolistotulehduksen takia Dora on kuitenkin tarkalla ruokavaliolla, mutta onneksi uusi elämänilo löytyi koirauimalasta. Viikoittaiset käyntikerrat rajoittuvat toistaiseksi yhteen, mutta tälläkin määrällä olemme päässeet hyviin tuloksiin. Vointi on selvästi kohentunut ja jopa kipulääkkeiden määrää on saatu vähennettyä, Hanna iloitsee.

Saunomista rakastavalle Doralle uiminen sisäaltaassa on ollut alusta lähtien mieluisa kokemus.

– Pelosta ei ole tietoakaan ja uiminen sujuu vasemman jalan ongelmista huolimatta luontevasti. Tahti on kuitenkin lempeä ja 30 minuuttia mennään Doran ehdoilla. Hauskuudesta kielii kuitenkin se, että tauot ovat olleet korkeintaan minuutin ja silloinkin vähintään yksi tassu on vedessä, Hanna sanoo naureskellen.

Lotta Lindberg perusti koirauimalan tarpeeseen. – Nyt niin harraste- kuin kotikoiratkin voivat treenata ja pitää hauskaa ympärivuotisesti.
Lotta Lindberg perusti koirauimalan tarpeeseen. – Nyt niin harraste- kuin kotikoiratkin voivat treenata ja pitää hauskaa ympärivuotisesti. (Kuva Anne Anttila)

Monenlaisia pärskijöitä

Uiminen ja hyvän uimataidon hallitseminen ei ole koirallekaan aivan itsestään selvyys. Oikea uintiasento löytyy opastuksella. Tärkeintä on, että koira käyttää symmetrisesti sekä etu- että takaraajojaan.

– Tämän takia erityisesti kuntoutettavia koiria pyritään uittamaan mahdollisimman suorana, Lotta kertoo.

Vaikka käytännössä uiminen sopii kaikenkarvaisille kavereille; isoille, pienille, lihaville ja laihoille sekä lyhyt- ja pitkäkuonoisille, niin muutamia rajoitteita on kuitenkin olemassa.

– Haavan kanssa ei saa mennä uimaan, sillä vaikka uinti on hyvä tukimuoto leikkauksista toipuville, niin ihon täytyy olla kunnossa. Myös kuume tai akuutti tulehdus ovat esteenä uimiselle, samoin kuin tyttökoirien juoksuaika. Ilman lääkärin kanssa neuvottelua en suosittele uimista myöskään epileptikoille tai sydänsairaille koirille, Lotta opastaa.

Lotan luotsaamassa koirauimalassa on nähty ja koettu lyhyen ajan sisällä monenlaisia kohtaamisia. Toiminnan hopealankana kulkee koirien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen kehittäminen.

– Tähän liittyy olennaisena osana koiran ja sen omistajan yhdessäolo sekä karvatassujen keskinäinen hauskan pito. Esimerkiksi koirakaveruksille voidaan varata yhteinen aika. Ventovieraita koiria emme laita koskaan yhtä aikaa samaan altaaseen.

Lotta järjestää koirakylpylässään vahvan tassunsijan saaneita pentutreffejä sekä koirien peli-iltoja. Myös uimakoulut ja vesiagility ovat saaneet erinomaisen vastaanoton. Lisäksi erilaiset teemapäivät, kuten koirahieronta, kylmähoito, trimmaus sekä koirien jäsenkorjaus ovat suosittuja.

– Tavoitteenani on, että kaikki koirien hyvinvointipalvelut löytyisivät jossakin vaiheessa saman katon alta. Etenen kuitenkin maltilla ja skandinaavisin ajatuksin, joten esimerkiksi Amerikassa suosittuja vaahtokylpyjä ei HauSpan listoilla tule kuitenkaan olemaan. Ei ainakaan näillä näkymin, Lotta luonnehtii naureskellen.

Lue myös: Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin koira – Suomenlapinkoira jo toiseksi suosituin rotu

Kommentoi Facebookissa