ELÄINSUOJELU Esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle alkusyksyn aikana. Alkuvuodesta lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta annettiin lähes 400 lausuntopalautetta. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten esitystä lausuntopalautteen perusteella muutetaan.
Lakiehdotus on saanut kiitosta siitä, että eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Lausunnonantajat pitivät tärkeänä myös kotieläintuotannon kannattavuuden huomioon ottamista. Vaatimusta kivunlievityksen käyttämisestä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä pidettiin tärkeänä asiana.
– Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään. Kahdeksan vuotta valmisteltu lakiuudistus on aika saattaa maaliin. Lemmikkieläinten osalta puututaan haitalliseen jalostukseen, parannetaan löytöeläinten asemaa ja parannetaan valvonnan työkaluja, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Myös eläinjalostuksen tiukempi sääntely sai kiitosta. Kritiikkiä esitettiin puolestaan siitä, että ehdotukseen ei sisälly parsinavetoiden, porsitushäkkien eikä turkistarhauksen kieltoa. Lisäksi lausuntokierroksella toivottiin jatkuvaa juomaveden saantia eläimille sekä koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.
Hallitus on linjannut lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Käytännössä juomavesi voidaan tarjota esimerkiksi vesiastiasta, automaattisesta vesinipasta tai -kupista tai järjestämällä eläimelle pääsy juomaan sopivasta luonnonvesistöstä.
Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloittelua lisätään. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Jaloittelua voitaisiin toteuttaa myös talviaikaan. Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta.
– Ehdotus parantaa eläinten lajityypillisiä käyttäytymismahdollisuuksia, ja vahvistaa samalla kuluttajien luottamusta suomalaista ruuantuotantoa kohtaan. Laki antaa myös tuottajille selkeän viestin siitä, että eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti. Samalla turvataan tuotannon kilpailukyky tuontiruokaa vastaan, Leppä lisää.
Hallituspuolueet ovat sopineet, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana. Kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin.
Kommentoi Facebookissa