KOIRAT Suomen Kennelliiton mielestä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on syytä saada lakitasoinen säädös.
– Olemme tyytyväisiä siitä, että lakiesitys etenee vihdoin, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
Kennelliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lainvalmisteluun yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.
– Tunnistusmerkintä on tärkeä siksi, että se helpottaa löytöeläinten palauttamista kotiinsa. Sen avulla voidaan myös rajoittaa tartuntatauteja kantavia ja niitä ympäristöönsä levittäviä lemmikkieläinpopulaatioita. Kaikkien lemmikkieläinten tunnistusmerkinnän ja omistajarekisterin avulla on myös nykyistä helpompi puuttua eläinsuojelutapauksiin, listaa Lehkonen.
Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia.
Suomen Kennelliitto on edellyttänyt kaikilta rekisteröimiltään koirilta tunnistusmerkintää jo vuodesta 2009. Kennelliitto ylläpitää Koiranet-verkkopalvelua, joka sisältää tietoja yli kahdesta miljoonasta koirasta.
Koiranetin jalostustietojärjestelmässä on Suomeen rekisteröityjen koirien terveystutkimustietoja sekä esimerkiksi tietoja koirien suorittamista luonnetesteistä. Uusia terveystutkimustietoja kertyy järjestelmään vuosittain noin 70 000–80 000. Järjestelmään voidaan kirjata tietoa kaikista, myös monirotuisista koirista. Järjestelmän tiedot ovat avoimia kaikille, ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Omakoira-järjestelmässä koiran omistaja voi päivittää osaa oman koiransa tiedoista ja muun muassa merkitä koiralle kuolinpäivän ja -syyn. Koiran kasvattaja voi rekisteröidä pentueensa.
Maa- ja metsätalousministeriön esittelemässä lakiehdotuksessa painotetaan, että vastuu eläinten hyvinvoinnista on kaikilla. Uuteen lakiin on kaavailtu ammattimaisesti tai muuten laajassa määrässä eläimiä pitäville koulutus- tai pätevyysvaatimusta sekä velvollisuutta antaa ohjeita ja opastusta eläimen pidosta.
Jos koirankasvattajan koiranpito täyttää ammattimaisuuden kriteerit, koskisivat häntä samat vaatimukset. Tästä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Koulutuksen rinnalla pätevyyden voisi saavuttaa myös kokemuksen kautta.
– Suomessa on hyvin harvoja koiria ammatikseen kasvattavia henkilöitä. Suurin osa kasvatustyöstä on pienimuotoista. Koirat asuvat kasvattajan kotona, ja pentueita tehdään kerran, pari vuodessa, usein harvemminkin. Kennelliitto on suunnitellut kasvattajille Koirien terveydenhuolto-ohjelman, jota kokeillaan tänä vuonna. Ohjelma voi olla yksi tapa osoittaa pätevyys kasvattajana, kertoo Lehkonen.
Uudessa laissa on tarkoitus selkiyttää eläinjalostukseen liittyviä vaatimuksia ja antaa viranomaisille paremmat valtuudet puuttua lainvastaiseen toimintaan.
Kommentoi Facebookissa