VAELLUSKALAT Uhanalaiselle järvilohelle ja järvitaimenelle rakennetaan syksyllä Lieksanjokeen neljä uutta kutu- ja pienpoikasaluetta. Lieksanjoen vaelluskalojen kärkihankkeen kunnostustyö pyrkii pelastamaan erittäin uhanalaiset kalat Ruunaan retkeilyalueella.
Jokien kunnostus on osa monivuotista Lieksanjoen vaelluskalakärkihanketta. Kunnostus maksaa tänä vuonna 96 000 euroa. Lisäksi asiantuntijat istuttivat jokeen alkukesästä lohikalojen pienpoikasia 57 000 euron edestä.
Kaivinkone aloittaa koskien alustatyöt syyskuun alusta, minkä jälkeen kohteisiin tuodaan kiveä ja soraa helikopterilla. Kaivinkonetyöt päättyvät syyskuun puoliväliin mennessä, jolloin kiven ja soran lennätys alkaa.
Ensin kohteisiin lasketaan 500 tonnia kiviä pienpoikasten kasvu- ja suoja-alueiksi, minkä jälkeen levitetään 50 tonnia kutusoraa taimenelle ja saman verran hieman karkeampaa soraa järvilohelle. Tänä syksynä kunnostettavat alueet sijaitsevat Lieksanjoen Haapavitjassa ja Mustapyörteessä, joilla kalastuksen kuturauhoitus alkaa 1.9., eli kunnostukset eivät vaikuta kalastukseen.
Ruunaan retkeilyalue on Metsähallituksen suosituin eräkohde. Ruunaalle myydään vuosittain noin 6000 kalastuslupaa, mutta luonnonlohi ja -taimen ovat lailla rauhoitettuja. Kalastus kohdistuu muihin lajeihin tai istutettuihin ja rasvaeväleikattuihin taimeniin.
Kunnostusoperaatio on ohi lokakuussa, jolloin kunnostetuille alueille siirretään emokaloja Lieksanjoen alajuoksulta alimman voimalaitospadon takaa kutualueille. Osa kutukaloista merkitään radiolähettimillä niiden liikkumisen ja kutupaikkojen valinnan selvittämisestä varten.
Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen kala. Samoin järvitaimen on erittäin uhanalainen. Lohikalojen lisääntymisalueita on kunnostettu Lieksanjoella aiemminkin. Viime vuonna työt sijoittuivat Naarakoskeen, Käpykoskeen ja Saarikoskeen, joihin myös siirrettiin kaloja kudulle. Sukeltajat löysivät kunnostusten jälkeen kalojen kutupesiä kunnostetuilta alueilta. Tänä syksynä asiantuntijat tutkivat kalastoa sähkökalastamalla.
Lieksanjoen kärkihankkeen rahoittajia ovat ELY-keskus, Kemijoki Oy, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet, Metsähallitus ja Lieksan kaupunki. Luonnonvarakeskus toimii hankkeen asiantuntijana. Toimenpidekokonaisuus on suunniteltu yhdessä kärkihankkeen yhteistyötahojen kesken ja sen koordinoinnista vastaa Future Missions Oy.
Lue myös: Patojen purkaminen saa kannatusta suomalaisilta – jokia kunnostetaan maailmalla kalaystävällisiksi
Kommentoi Facebookissa