Koronarokotteen antaminen ennen leikkausta vähentäisi kuolleisuutta – potilaat ovat riskiryhmää

Koska leikkauspotilaiden riskit ovat korkeat, voitaisiin rokottamisella ehkäistä koronavirukseen liittyviä kuolemia.

Koska leikkauspotilaiden riskit ovat korkeat, voitaisiin rokottamisella ehkäistä koronavirukseen liittyviä kuolemia. (Kuvituskuva Fotolia)

Suurin koskaan tehty tutkimus kirurgian alalla osoittaa, että koronarokotukset tulisi priorisoida.

KORONAVIRUS Muuta kuin päivystyksellistä leikkausta odottavien potilaiden koronarokotukset tulisi priorisoida annettavaksi ennen riskiryhmiin kuulumatonta väestöä. Maailmanlaajuisesti näin voitaisiin ehkäistä kymmeniä tuhansia leikkauksen jälkeisiä kuolemia, osoittaa uusi kansainvälinen tutkimus.

Maailmanlaajuisesti noin 0,6–1,6 prosenttia potilaista saa COVID-19-infektion leikkauksen jälkeen. Infektoituneet potilaat ovat 4–8-kertaisessa riskissä kuolla 30 päivän sisällä leikkauksesta verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa infektiota. Esimerkiksi, mikäli 70-vuotiaan potilaan syöpäleikkauksen jälkeisen kuoleman riski olisi 2,8 prosenttia, nousee tämä jo 18,6 prosenttiin, mikäli henkilö saa COVID-19-infektion.

Koska leikkauspotilaiden riskit ovat huomattavan korkeat, voitaisiin leikkauspotilaiden rokottamisella ehkäistä enemmän koronavirukseen liittyviä kuolemia verrattuna muuhun väestöön – erityisesti yli 70-vuotiailla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille tehdään syöpäleikkaus.

– Esimerkiksi yli 70-vuotiaassa väestössä 1 840 henkilöä täytyy rokottaa yhden kuoleman ehkäisemiseksi yhden vuoden aikana, mutta yli 70-vuotiaalla syöpäleikkaukseen tulevalla henkilöllä tämä luku on vain 351, dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta havainnollistaa.

Hän toimi Birminghamin yliopiston johtaman kansainvälisen CovidSurg Collaborative -tutkimusryhmän Suomen päätutkijana.

Juttuvinkki: Astra Zenecan koronarokotuksia jatketaan yli 65-vuotiailla – haittavaikutuksia nuoremmilla selvitetään edelleen

Maailmanlaajuisesti rokotukset leikkauspotilaille priorisoimalla voitaisiin estää jopa lähes 60 000 koronaviruksesta aiheutuvaa kuolemaa vuoden aikana. Erityisen tärkeää tämä olisi matalan- ja keskitulotason maissa, joissa laajamittaista leikkauspotilaiden testausta tai näiden potilaiden eristämistä muista potilaista ei voida toteuttaa, tutkimusryhmä painottaa.

– Tällä hetkellä esimerkiksi syöpien kirurginen hoito on THL:n rokotusten riskiryhmälistauksesta selkeästi erikseen poissuljettu, kun taas solunsalpaajahoitoa saavat ovat riskiryhmää. THL:n tulisi lisätä leikkausta odottavat henkilöt riskiryhmien koronarokotusten prioriteettilistalle, Kauppila lisää.

– Leikkauspäätöksen jälkeen lääkäreiden tulisi aktiivisesti ohjata potilaita heti rokotettaviksi riskinarvion perusteella. Erityisen tärkeää rokottaminen olisi muidenkin syiden vuoksi riskiryhmään kuuluvilla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille suunnitellaan syöpäleikkausta tai muuta isoa leikkausta. Jo tehtyihin leikkauksiin ja päivystysleikkauksiin näitä rokotuksiin liittyviä tutkimustuloksia ei voida soveltaa.

Pandemian ensimmäisen aallon aikana arviolta jopa 28 miljoonaa elektiivistä leikkausta siirrettiin tai peruttiin maailmanlaajuisesti.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa British Journal of Surgery -lehdessä. Tutkimuksessa oli mukana 141 582 potilasta 1 667:sta sairaalasta ja 116:sta maasta, mukaan lukien lähes 2 000 potilasta Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkimus on suurin koskaan tehty tutkimus kirurgian alalla.

Lue myös: Syöpäpotilaiden kannattaa ottaa koronarokotus – ”Kuolleisuus koronatautiin on selvästi suurempi kuin muilla”

Kommentoi Facebookissa