URHEILU Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila on keskeyttänyt Suomesta kaiken urheilutoiminnan. Yhteiskunta normalisoitunee viimeistään syksyllä, mutta urheilun osalta tilanne ei välttämättä ole enää entisensä.
Suomen Olympiakomitea tiedottaa, että sen teettämän kyselyn mukaan koronavirusepidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset liikunnalle ja urheilulle ovat vähintään 81 miljoonaa euroa. Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila uhkaa erityisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun kivijalkaa, seuratoimintaa, jonka menetykset ovat yli 40 miljoonaa euroa.
Olympiakomitea ja liikunta- ja urheiluyhteisö esittivät perjantaina tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle jättämässään selvityksessä liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamista erityisavustuspaketilla. Lisäksi ministeriöltä toivotaan tiivistä yhteistyötä kuntien liikuntatoimien kanssa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden urheiluseurojen pelastamiseksi.
– Emme voi antaa poikkeustilanteen tuhota suomalaisen seuratoiminnan edellytyksiä. Tarvitsemme epidemian aikana ja erityisesti sen jälkeen liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Seuratoiminta on Suomen suurin kansanliike ja tarjoaa kaikkea tätä, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen toteaa tiedotteessa.
On täysin perusteltua, että valtiolta tarvitaan toimia seuratoiminnan pelastamiseksi. Suurimmaksi osaksi kysehän ei ole kaupallisesta toiminnasta, vaan harrastustoimintaa mahdollistavista organisaatioista. Seuratoiminnan yhteiskunnalle tuottamat hyödyt ovat kiistattomat.
On sitten kokonaan toinen juttu, tuleeko valtion turvata kaupalliseen urheiluliiketoimintaan keskittyviä organisaatioita. Ammattilaisurheiluun keskittyneiden seurojen tulisi toimia yksityisellä sektorilla ja saada tulonsa sieltä.
Jääkiekon SM-liiga on käytännössä Suomen ainoa urheilun täysammattilaisliiga. Jalkapallon Veikkausliigassa on yhä paljon puoliammattilaispelaajia. Koripallossa, lentopallossa ja muissa miesten palloilusarjoissa suomalaispelaajista lähes kaikki ovat puoliammattilaisia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen myötä valtio tukee yrityksiä, jotta ne pysyisivät jaloillaan. Myös urheilun ammattilaisorganisaatiot saanevat poikkeustilan aikana valtiolta rahoitusta ja aivan perustellusti. Eihän katastrofaalista kevättä 2020 ollut mahdollista ennakoida.
Urheilun ammattilaisorganisaatiot valtio voi pelastaa koroviruksen ajalta. Koronaviruksen jälkeen Suomeen saattaa iskeä kuitenkin massiivinen talouslama, joka on seurausta ennakoidusta yleismaailmallisesta lamasta. Maailmantalous on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ollut epävarmalla pohjalla ja koronaviruksen kaltainen katastrofi voi riittää syöksykierteeseen elvytystoimista huolimatta.
Lama iskisi suomalaiseen pääsarjatason ammattilais- tai puoliammattilaisurheiluun rajulla kädellä. Yritysten sponsorointi vähenisi ja lipputulot laskisivat. Tulovirtojen ehtyminen saattaisi johtaa konkurssiaaltoon.
Jääkiekon SM-liiga todennäköisesti selviäisi pienemmin vaurioin, mutta esimerkiksi Veikkausliiga, Korisliiga tai Lentopallon Mestaruusliiga saattaisivat joutua konkurssiaallon riepottelemiksi. Naisten pääsarjoissa mentäisiin entistä enemmän siihen tilanteeseen, että pelaajat itse maksavat seuransa toiminnan.
Yksilölajeissa urheilijoiden tilanne olisi tukala. Sponsorivirtojen ehtyessä oltaisiin yhä enemmän veikkausvoittovaroista jaettavien apurahojen varassa. Apurahalla voi saada leipää pöytään, mutta laadukkaan kansainvälisen kilpailukyvyn tasoiseen harjoitteluun nykyisillä apurahoilla ei ylletä, vaan päälle tarvitaan sponsorirahoitustakin.
Jos lama toteutuu, on täysin realistinen skenaario, etteivät suomalaisurheilijat saavuta olympialaisista mitaleita. Talviolympialaisissa mitalit tulisivat olemaan aika lailla jääkiekkoilijoiden varassa.
Lama voi tehdä urheilulle karmeaa jälkeä. Silti on muistettava, että ammattilaisurheilun toiminnan pitäisi markkinataloudessa riippua markkinatalouden perusperiaatteista. Toiminnan olisi itse maksettava itsensä takaisin, jotta joku voisi ansaita sillä leipänsä ja saada päälle voitakin.
Suomessa usein unohdetaan kilpaurheilun olevan viime kädessä viihdeteollisuutta. Julkisilla varoilla tuotettu toiminta tukee myös urheilubisneksestä hyötyviä kaupallisia yrityksiä.
Julkisilla varoilla tuettu Suomen jäähalliverkosto tukee pohjoisamerikkalaisen jääkiekon NHL-liigan pelaajakehitystä, mutta NHL:llä ei ole velvoitteita luovuttaa pelaajiaan Suomen maajoukkueen käyttöön. Jalkapallossa tilanne on sentään toinen, kun lajin kansainvälisellä kattojärjestöllä FIFA:lla on valta pitää maajoukkueet etusijalla.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Osaamista ei ollut – Suomen ampumahiihdolle koittavat kauhun ajat
Kommentoi Facebookissa