AMPUMAHIIHTO Suomalaiselle ampumahiihdolle viime viikonloppu tarjosi kaikkien aikojen kauhuleffan. Kontiolahden maailmancupin kisat jouduttiin koronavirusuhan takia järjestämään tyhjille katsomoille ja kisojen yhteydessä Kaisa Mäkäräinen vahvisti lopettavansa uransa.
Paljon rahaa jäi kisajärjestäjiltä lipputuloista saamatta. Valtiolta lienee tosin luvassa avustusta, kun kyse oli poikkeuksellisesta tilanteesta.
Mäkäräisen uran päättyminen on suomalaiselle ampumahiihdolle huomattavasti isompi takaisku. Lajin ainoa suomalainen supertähti on ensi kaudesta alkaen poissa kuvioista. Se vaikuttaa lajin suosioon väistämättä.
Lähihistoria tarjoaa muista talvilajeista karuja esimerkkejä. Menestyshuumassa nukuttiin onnen ohi.
2000-luvulla alppihiihto nautti Suomessa suurtakin suosiota Tanja Poutiaisen ja Kalle Palanderin pidettyä lajia parrasvaloissa. Kun Poutiainen ja Palander poistuivat kuvioista, ei uusia menestyjiä tullut.
Harva suomalainen osaa nimetä yhtään Suomen nykyisen alppihiihtomaajoukkueen urheilijaa. Suomessa laji on vajonnut kansainvälisellä tasolla pohjamutiin ja median kiinnostuskin on romahtanut.
Mäkihyppy pysyi Suomessa valovoimaisten tähtiensä avulla parrasvaloissa vuosikymmeniä. Kun harrastajamäärät vähenivät, ei Hiihtoliitossa oltu hereillä, vaan kuviteltiin uusia Nykäsiä ja Ahosia ponnahtavan 2010-luvullakin. Automaatio ei enää jatkunut ja 2020-luvulla mäkihyppy taistelee Suomessa jo olemassaolostaan.
Kaisa Mäkäräinen oli 2010-luvulla Suomen suosituimpia urheilijoita. Ampumahiihto veti tv:n ääreen valtavia katsojamassoja.
Ampumahiihtoliitossa Mäkäräisen menestystä ei osattu kuitenkaan hyödyntää. Lajin resursseja ei pystytty kasvattamaan. Mäkäräisen lisäksi suomalaisista vain Mari Eder, omaa sukuaan Laukkanen, kykeni kilpailemaan maailman kärkipäässä.
Vuosittain Ampumahiihtoliitossa huokaistiin helpotuksesta, kun Mäkäräinen ilmoitti jatkavansa uraansa. Nyt odotettu kauhuskenaario sitten toteutui, kun Mäkäräinen päätti 37-vuotiaana vetäytyä.
Eder jatkaa vielä, mutta hänelläkään ei ole montaa vuotta huipputasolla jäljellä. Tero Seppälä väläytteli päättyneellä kaudella muutamassa kisassa, mutta ei toistaiseksi ole ottanut sitä viimeistä haastavinta askelta huipulle. Seppälällä on joka tapauksessa yhä potentiaalia ja hän voi vielä pelastaa ampumahiihdon suosiota.
Suomen ampumahiihdolla on ollut junioreissa muutamia lupaavia kykyjä. Kehityskulku on aikuisten tasolla kuitenkin pysähtynyt. Syynä on pitkälti se, ettei valmennuksen ja taloudellisen tuen taso ole riittänyt huippumaiden tasolle.
Ampumahiihtoliitossa ei ole ollut tarvittavaa kaupallista osaamista Mäkäräisen valtavan näkyvyyden hyödyntämisessä. Kritiikkiä ei ole puuttunut, mutta se on kaikunut ampumahiihtoväen keskellä kuuroille korville.
Itse asiassa ampumahiihdon ongelma esiintyy Suomessa useissa muissakin urheilulajeissa. Huippu-urheilun muutostyöryhmiltä on tullut selontekoja, mutta konkreettisiin muutoksiin tulostason osalta ne eivät ole johtaneet.
Koronavirusepidemia tarjoaa Suomelle kauhuleffaa myös taloudellisesti. Vaikka valtiovalta elvyttää, lienee edessä maailmanlaajuinen lama tai vähintään taantuma. Yritysten halukkuus urheilusponsorointiin tulee varmasti laskemaan, eikä ampumahiihto ole sponsoroinnin ykköskohteita, jos sieltä ei ole tarjolla arvokisamitalisteja.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Nyt se on vahvistettu – Kaisa Mäkäräinen lopettaa uransa
Kommentoi Facebookissa