Karhu on kansalliseläin, mutta mikä on kansalliskukka? – Nämä ovat 10 kansallissymboliamme luonnossa!

Metsän kuningas, otso, mesikämmen, kontio... Suomen kansalliseläimellä on monta lempinimeä.

Metsän kuningas, otso, mesikämmen, kontio... Suomen kansalliseläimellä on monta lempinimeä. (Kuva Fotolia)

Suomalaisesta luonnosta löytyy sinivalkoisiksi koettuja asioita.

KANSALLISSYMBOLIT Suomen itsenäisyyspäivänä on hyvä palauttaa mieleen kansalliset symbolimme. Osa niistä on itsestään selviä, kuten se, että kansallislippumme on Suomen lippu tai vaakuna Suomen vaakuna, Maamme-laulu kansallislaulu ja kansallispäivä on Suomen itsenäisyyspäivä.

Jotkut ovat saaneet aikojen myötä arvostetun aseman, tai tietty taho on tehnyt virallisluontoisen nimityksen. Ei liene kovinkaan suurta kiistaa siitä, että kantele on kansallissoitin, Kalevala kansalliseepos, kansalliskirjailija Aleksis Kivi tai kansallissäveltäjä Jean Sibelius.

Mutta suomalaisilla on myös kansallisia luontotunnuksia ja eläimiä, kymmenen kappaletta. Olisitko muistanut kaikki?

Karhu – kansalliseläin
Karhu – kansalliseläin

Karhu – kansalliseläin

Karhu valittiin kansalliseläimeksemme Suomen luonnonsuojeluliiton yhdessä Helsingin Sanomien kanssa järjestämässä yleisöäänestyksessä vuonna 1985. Äänestyksessä annettiin yhteensä 22 870 ääntä; niistä 5 948 karhulle. Karhu on Euroopan suurimpia petoeläimiä – ja myös Venäjän kansalliseläin.

Kielo - kansalliskukka
Kielo – kansalliskukka

Kielo – kansalliskukka

Kansalliskukka on kielo. Se voitti ylivoimaisesti itsenäisyyden 50. juhlavuonna 1967 Yleisradion järjestämän äänestyksen. Vaikka tulos ei tyydyttänytkään kaikkia toimikunnan jäseniä, juhlavuoden kansalliskukkatoimikunta päätti lopullisen valinnan. Kielo oli myös entisen Jugoslavian kansalliskukka.

Rauduskoivu – kansallispuu
Rauduskoivu – kansallispuu

Rauduskoivu – kansallispuu

Rauduskoivu valittiin Suomen kansallispuuksi vuonna 1988. Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen Dendrologian Seuran ja Kansallispankin järjestämään kansanäänestykseen otti osaa 105 784 suomalaista. Koivu ja tähti on Sakari Topeliuksen tunnetuimpia satuja, juhannusta juhlistetaan koivuilla koristeina.

Laulujoutsen – kansallislintu
Laulujoutsen – kansallislintu

Laulujoutsen – kansallislintu

Laulujoutsenen julisti Suomen Linnustonsuojeluneuvosto Suomen kansallislinnuksi vuonna 1981, mitään yleisöäänestystä ei järjestetty. Laulujoutsen oli aikoinaan jo häviämässä maastamme 1900-luvun alkupuolella. Suomessa eli vain 15 paria, mutta lajin rauhoittaminen ja valistus pelastivat kansallislintumme.

Ahven – kansalliskala
Ahven – kansalliskala

Ahven – kansalliskala

Ahven valittiin kansalliskalaksi Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä äänestyksessä vuonna 1994, toiseksi tullut kala oli hauki. Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotuspäällikön mukaan ahven oli ominaisuuksiltaan perisuomalainen, kyrmyniskainen, hitaahko ja piikikäs.

Seitsenpistepirkko – kansallishyönteinen
Seitsenpistepirkko – kansallishyönteinen

Seitsenpistepirkko – kansallishyönteinen

Kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko, se on valittu vuonna 1996. Seitsenpistepirkko kuuluu niveljalkaisten pääjaksoon, hyönteisten luokkaan, kovakuoriaisten lahkoon, erilaisruokaisten alalahkoon, härömäisten yläheimoon ja leppäkerttujen heimoon ja sen on ottanut myös RKP tunnuksekseen.

Graniitti – kansalliskivi
Graniitti – kansalliskivi

Graniitti – kansalliskivi

Graniitin nimesi kansalliskiveksemme vuonna 1989 asiantuntijaraati, joka oli valittu toimeenpanemaan maakuntakiviäänestystä. Raati oli valinnassaan yksimielinen. Graniitti on ominaisuuksiltaan kovaa ja kestävää, ehkä siinä nähtiin suomalaisen sisun peruselementtejä.

Suomenpystykorva – kansalliskoira
Suomenpystykorva – kansalliskoira

Suomenpystykorva – kansalliskoira

Suomenpystykorva on sikäli harvinainen rotu, että se on jalostettu luonnonkannasta ilman risteytyksiä, otetaan se siksi mukaan luonnon symboliksi. Suomensukuiset heimot käyttivät näitä melko pienikokoisia metsästyskoiria siirtyessään nykyisille asuinalueilleen. Vuonna 1979 suomenpystykorva nimettiin Suomen kansalliskoiraksi.

Suomenhevonen – kansallishevonen
Suomenhevonen – kansallishevonen (Kuva Smerikal)

Suomenhevonen – kansallishevonen

Suomenhevonen on ainoa täysin Suomessa kehitetty hevosrotu ja symboli kuten suomenpystykorva. Se oli isännän kumppani niin maatilalla kuin metsätöissä, ja korvaamaton apu armeijallemme sota-aikana. Nykyisin tätä yleishevosta nähdään useimmiten ravurina. Suomenhevonen valittiin vuonna 2007 viralliseksi kansallishevosroduksi.

Paatsamasinisiipi – kansallisperhonen
Paatsamasinisiipi – kansallisperhonen (Kuva Marianne Niemelä)

Paatsamasinisiipi – kansallisperhonen

Suomen kansallisperhoseksi on avoimessa yleisöäänestyksessä vuonna 2017 valittu paatsamasinisiipi – Celastrina argiolus. Paatsamasinisiiven vaaleansinisiä siipiä koristaa valkoinen reunus. Äänestäjät kuvailivatkin uutta kansallisperhostamme siniseksi kuin Suomen lippu, kesäinen taivas, tuhannet järvet ja talven siniset hetket, perhosmaailman Suomi-neidoksi. Paatsamasinisiipi esiintyy yleisenä lähes koko maassa, sen voi tavata Lapissakin.

Lue myös: Suomen kansallisperhoseksi valittiin paatsamasinisiipi – satavuotiaan Suomen kunniaksi

Kommentoi Facebookissa