KORONAVIRUS Koronavirus on jyllännyt Kiinassa ja Euroopassa, nyt odotetaan yhä pahenevia uutisia Yhdysvalloista. Maassa on todettu jo reilusti yli 200 000 tartuntaa, tartuntatautien asiantuntija Anthony Fauci on ennustanut jopa yhtä monen amerikkalaisen saattavan kuolla epidemiaan. Viimeisimmät uutiset kertovat yli tuhannesta menehtyneestä vuorokaudessa.
Yksin New Yorkin osavaltiossa on kaikista USA:ssa todetuista tartunnoista rekisteröity liki puolet, vuorokaudessa määrä on lisääntynyt lähes 10 000 tartunnalla. New Yorkin kuvernöörin Andrew Cuomon mukaan hengityskoneet ovatkin loppumassa koko osavaltiosta.
Vain muutamia viikkoja sitten, ennen koronavirusepidemian massiivista puhkeamista maassa, Yhdysvaltojen uutislähetyksiä hallitsivat demokraattien esivaalit, joissa puolue oli valitsemassa vastaehdokasta jo oman presidenttiehdokkuutensa käytännössä varmistaneelle istuvalle presidentille, republikaanien Donald Trumpille.
Demokraattien kaksi kisassa jäljellä olevaa kärkiehdokasta, entinen varapresidentti Joe Biden, 77, sekä Bernie Sanders, 78, ovat kadonneet nyt lähes täysin julkisuudesta. Uutislähetyksissä on nähty lähes ainoastaan presidentti Donald Trump, 73, joka pitää tunteja kestäviä tiedotustilaisuuksia Valkoisesta talosta, televisiokameroiden kuvatessa.
Joe Biden on vetäytynyt Delawaren kotiinsa eristyksiin ja antaa lausuntoja kellariinsa rakennetusta studiosta, myös Sanders tekee ainoastaan virtuaalikampanjointia. Kumpikin pääsee enää vain harvoin uutisvirtaan.
Demokraatit olivatkin jo päättäneet siirtää esivaalejaan useassa osavaltiossa, ja nyt puolue on ilmoittanut siirtävänsä myös kokoustaan, jossa on tarkoitus nimittää demokraattien presidenttiehdokas marraskuun 3. päivä pidettäviin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Demokraattien puoluekokouksen piti olla heinäkuun 13.–16. päivinä, uudeksi ajankohdaksi on ilmoitettu 17. elokuuta. Todennäköisesti nimettävälle Joe Bidenille olisi tärkeää saada valtakunnallista näkyvyyttä ennen syksyn vaaleja.
Republikaanien suunnitelmissa on myös pitää oma kokouksensa elokuun lopussa. Trumpille ei kokouksella ole kuitenkaan yhtä suurta merkitystä, mutta ratkaisevaa on luonnollisesti myös se, kuinka Trumpin hallinto onnistuu koronakriisin selvittämään.
Koronaviruksen sekoittamat presidentinvaalikampanjat ovat saaneet myös gallupien tekijät epävarmoiksi. Gallupeista ei tosin perusteta Trumpin leirissä paljoakaan, sillä vuoden 2016 presidentinvaaleissa ainoastaan LA Timesin ja USC Trackingin kysely ennusti Trumpin voittoa demokraattien Hillary Clintonista.
Nyt viimeisimmän viikon aikana tehdyistä gallupeista Grinnell ja Selzerin kysely povaa Bidenin voittavan Trumpin neljällä prosenttiyksiköllä luvuin 47–43, Harvard-Harris peräti kymmenellä, ABC News ja Washington Post kahdella prosenttiyksiköllä, jopa republikaanimyönteinen FOX News antaa Bidenille 49 prosenttia kannatusta, kun taas Trumpille vain 40.
Myös liian vasemmistolaisena pidetty Bernie Sanders tarjoaisi gallupien mukaan Trumpille tiukan vastuksen. Grinnellin ja Selzerin mukaan Trump voittaisi Vermontin senaattorin yhdellä prosenttiyksiköllä, mikäli vaalit käytäisiin nyt, mutta Harvard-Harris tarjoaa Sandersille jo kuuden prosentin etulyönnin.
Vedonlyönti on sen sijaan omissa kertoimissaan istuvan presidentin kannalla. Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa saa kertoimen 1,83, kun Joe Bidenin voittokerroin on 2,25. Riskejä ottavat voivat laittaa rahansa likoon myös koronaviruksen johdosta julkisuutta saaneen New Yorkin demokraattikuvernööri Andrew Cuomon puolesta, rahat saisi takaisin kertoimella 21, Bernie Sandersin kertoimeksi luvataan jo 32,25.
Ilmeisesti Yhdysvalloissa uskotaan, että koronaviruskriisissä mikä tahansa voisi olla mahdollista, sillä mustina hevosina mukaan on nostettu jopa Hillary Clinton kertoimella 34, sama kerroin on varapresidentti Mike Pencellä. Entisen presidentin suositun puolison Michelle Obaman yllätysvalinnalle annetaan lukema 95,75. Biden ja Sanders ovat joka tapauksessa ilmoittaneet nimittävänsä naisen varapresidenttiehdokkaakseen.
Donald Trumpin virkakausi päättyy ensi tammikuussa, mutta Yhdysvalloissa on spekuloitu myös mahdollisuudella, että jopa marraskuun presidentinvaaleja jouduttaisiin siirtämään maan terveystilanteen johdosta. Koronavirus voisi skenarioissa levitä uudelleen ruuhkaisilla äänestyspaikoilla.
Professori Jeffrey Davis kuvaili jo The Atlanticin julkaisemassa artikkelissa Yhdysvaltain perustuslain tarjoamaa ohituskaistaa. Virallisesti presidentin valitsevat osavaltioiden valitsemat valitsijamiehet ja republikaaneilla on enemmistö 30 osavaltiossa. Jos osavaltioiden kongressit siirtäisivät valinnan kansalta itselleen, voisivat he valitsijamiesten välityksellä nimittää jatkokauden Trumpille.
Käytännössä operaatio on kuitenkin vaikea, jotta vältyttäisiin perustuslain tulkinnan ratkaisemiselta lopulta korkeimmassa oikeudessa – jossa toki republikaaneilla on myös valta-asema. Presidentti on pystytty valitsemaan aikaisemmin jopa toisen maailmansodan aikana.
Mikäli jostain syystä uutta presidenttiä ei kuitenkaan pystyttäisi nimittämään, on Yhdysvaltain valtajärjestelmässä kolmantena kongressin edustajainhuoneen puhemies, joka tällä hetkellä on Trumpin arkkivihollinen, demokraattien Nancy Pelosi. Mutta myös Pelosin tulisi ensin uudistaa paikkansa marraskuussa presidentinvaalien yhteydessä pidettävissä kongressivaaleissa.
Neljäntenä vallanjaossa seuraa senaatin president pro tempore. Hän on Yhdysvaltain senaatin korkea-arvoisin jäsen, senaatin puheenjohtaja, kun sen varsinainen puheenjohtaja eli varapresidentti on poissa. President pro tempore on republikaanien iowalainen edustaja Chuck Grassley, 86, jonka senaattorikausi jatkuu vuoteen 2023 asti.
Lue myös: Demokraattien presidenttiehdokkuus on kahden kauppa – nainen valittaisiin varapresidentiksi
Kommentoi Facebookissa