TALOUS Valtiovarainministeriö on julkaissut vuosittaisen katsauksen valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin. Taloudelliset vastuut – ja siten riskit – voivat muodostua hajautetusti valtion, muun julkisen talouden kuten valtion rahastojen, liikelaitosten ja kuntien, valtionyhtiöiden tai rahoitusmarkkinoiden kuten pankkisektorin piirissä.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat.
Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 miljardia euroa, eli noin 21 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 miljardia euroa. Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä.
Erityisesti ovat nousseet Finnveran vienninrahoitustoiminnan ja valtion rahastojen – käytännössä valtion takaamien asuntolainojen – takaukset. Riskiä ovat lisänneet myös telakkateollisuuden tukitoimet. Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuutus korotettiin viime vuonna 22 miljardiin euroon.
Vaikka viennin rahoitukseen liittyvät vastuut eivät kasvaneet viime vuonna, vastuisiin liittyy edelleenkin kasvupaineita. Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä.
Valtion velassa suuri korkoriski
Viime vuodet matala korkotaso on alentanut korkomenoja huolimatta velan voimakkaasta kasvusta. Suomen valtion budjetissa korkomenot ovat laskeneet vuoden 2008 2,2 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon vuonna 2016. Samalla korkomenojen osuus bruttokansantuotteesta on puolittunut. Vastaavana ajanjaksona valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka on lähes kaksinkertaistunut.
Korot eivät kuitenkaan pysy matalina ikuisesti. Jos yleinen korkotaso nousee esimerkiksi pysyvästi yhden prosenttiyksikön verran, lisää se valtion budjettivelan korkomenoja siten, että esimerkiksi vuonna 2020 vuotuisen velan korkomenot olisivat noin 500 miljoonaa euroa ennustettua korkeammat.
Julkisen talouden toimintaan liittyvät riskit ovat yleensä tavalla tai toisella sidoksissa yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa julkisen talouden asema voi heikentyä samanaikaisesti usean eri tekijän vaikutuksesta.
Julkiseen velkaan, julkisen sektorin omistuksiin, myönnettyihin vientitakuisiin ja julkisen vallan muihin vastuisiin liittyvät riskit ovat keskenään riippuvaisia. Normaalin suhdannevaihtelun oloissa tyypillisesti vain osa riskeistä realisoituu.
Talvivaarasta tappiota 320 miljoonaa
Viime vuosien merkittävimmäksi realisoituneeksi riskiksi menetettyjen pääomien muodossa nousevat esiin Solidium Oy:n sijoitukset vuodesta 2011 alkaen 150 miljoonaa euroa Talvivaaran Kaivososakeyhtiöön. Sijoitus on alas kirjattu Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin jälkeen marraskuussa 2014.
Lisäksi Talvivaaran kaivososakeyhtiön tuotantomenetelmästä on aiheutunut myös merkittävät ympäristöhaitat, joiden ehkäisemistä on jouduttu rahoittamaan valtion talousarvion kautta noin 126,5 miljoonalla eurolla sekä maksamaan tappiokorvauksia Finnvera Oyj:lle noin 44 miljoonaa euroa sen takaustoiminnasta kaivosyhtiölle.
Kaiken kaikkiaan Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivostoiminnasta aiheutuneet talousarvion kautta rahoitetut ympäristövahinkojen ehkäisemisen kustannukset ja Finnveran tappiokorvaukset sekä Solidiumin menetetyt sijoitukset ovat nousseet noin 320 miljoonaan euroon.
Kaivostoimintaa jatkamaan on perustettu Terrafame Oy, jonka valtio omistaa Terrafame Group Oy:n kautta. Terrafame Group Oy:n lisäpääomittaminen on tähän mennessä vaatinut 491,5 miljoonaa euroa, joilla sijoituksilla toiminnan kustannukset arvioidaan katettavan kesään 2017 saakka.
Eurokriisin vastuu 9,5 miljardia
Suomen kokonaisvastuut vuonna 2010 alkaneen eurokriisin hoidosta olivat viime vuoden lopussa noin 9,5 miljardia euroa. Vastuut muodostuvat kahdenvälisestä lainasta Kreikalle, väliaikaisen vakausmekanismin ERVV:n varainhankinnalle annetuista takauksista ja pysyvän vakausmekanismin EVM:n pääomituksesta.
Kyproksen ohjelman päätyttyä keväällä 2016 ainoastaan Kreikalla oli käynnissä oleva rahoitustukiohjelma. Osana Kreikan ensimmäistä ohjelmaa Suomi maksoi Kreikan valtiolle vuosina 2010–2011 kahdenvälistä lainaa 1,005 miljardia euroa.
Kreikan valtiolle myönnetty laina on luonteeltaan valtioiden välinen lainasopimus. Lainan lyhennykset ajoittuvat vuosille 2020–2041 ja korko on 3 kuukauden Euribor + 50 korkopistettä. Kreikka maksaa lainasta vuosittain korkoa, mutta lainan korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty kolmeen otteeseen vuosina 2011–2012.
Saadun koron ja palkkioiden kumulatiivinen määrä oli vuoden 2016 lopussa 71,7 miljoonaa euroa. Lainan ehtona on ollut Kreikan valtion sitoutuminen talouspoliittisiin uudistuksiin, joiden toteutumista valvoo Euroopan komissio yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa.
Kommentoi Facebookissa