KULTTUURIKUMMIT Kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan kolmessa vaiheessa, joista viimeinen Toista maata avautuu vuonna 2021. Se kertoo esihistorian ja itsenäisen Suomen välisestä ajasta Suomen alueella, keskiajalta 1800-luvun loppuun.
Kansallismuseon kokoelmista siirtyy näyttelyyn esineitä, joista joidenkin konservointiin on nyt mahdollisuus lähteä mukaan lahjoittajana. Konservoinnin voi lahjoittaa kookkaammalle esineelle tai kevyempää kunnostusta tarvitsevalle pienelle maalaukselle. Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat halutessaan valita useampiakin kohteita.
Kulttuurikummitoiminnan tuloksena on aina jonkun tietyn kohteen konservointi ja näytteille asettaminen. Toista maata -kulttuurikummi voi osallistua esimerkiksi jonkin näistä esineistä konservointiin: Suomen ensimmäisen tunnetun naismaalarin Margareta Capsian teokselle Herran ehtoollinen (1725) tehdään laaja konservointi, jossa teoksen kellastunut lakkapinta ja päällemaalaukset poistetaan, maalauskankaassa oleva reikä paikataan ja teoksen vaurioalueet restaurointimaalataan.
Useille lapsimuotokuville tehdään lakanpoistoa, joka tuo kuvaan lisää alkuperäistä raikkautta – heleyttä ihoon ja kirkkautta vaatteisiin. Armfeltin muotokuva suojataan näyttelyä varten erityispleksillä, ja samalla kehysrakennetta muokataan näyttelyolosuhteisiin sopivammaksi. Henrik Keyserin vuonna 1642 painama ensimmäinen suomenkielinen raamattu täytyy konservoida, ennen kuin sen voi asettaa näyttelyyn esille. Nahkakantisen biblian selän repeämät ja haurastuneet lehdet korjataan.
Tulevat sukupolvet kiittävät kulttuurikummeja
Kulttuurikummien panos esineiden säilymisen varmistamisessa on merkittävä. Kansallismuseon alati karttuvissa kokoelmissa on yli puoli miljoonaa aarretta. Kaikki niistä eivät mitenkään voi saada yhtä paljon huomiota kuin hiljattain Ulvilan aarre, jonka Kulttuurikummiksi ryhtyi Suomen Moneta. Heidän tuellaan yli 1400 rahaa konservoitiin upeaan kuntoon ja näytteille tutkimuksen samalla edistyessä, kun konservaattori pystyi keskittymään pitkäksi aikaa vain tähän kohteeseen.
Sysmän aarre puolestaan on esillä Suomen numismaattisen yhdistyksen ansiosta; Kalevalaisten naisten liiton ja Kalevala korun kulttuurisäätiön ansiosta konservoitiin Janakkalan miekkamiehen löytökokonaisuus. Jaakko ja Tua Björklundia puolestaan on kiittäminen siitä, että Henrik Klaunpoika Flemingin huippuharvinainen messinkihaarniska kiiltelee nyt Suomen kansallismuseon Hämeen linnassa.
Kulttuurikummi saa vaikuttaa kulttuuriperinnön säilymiseen konkreettisesti rahoittamalla esineen konservoinnin ja konkreettisesti osallistua kummiesineen valintaan ja konservointityön seuraamiseen.
Kulttuurikummi-artikkeli ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa vaan Kansallismuseon tuottamaa sisältöä
Lue myös: Kirkon viereen oli haudattu 1474 keskiaikaista hopearahaa – rahakätkön arvo oli aikanaan merkittävä
Kommentoi Facebookissa