SOTE Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 edellisvuoden tasossa, selviää Kuntaliiton kymmenen suuren kaupungin vertailututkimuksesta. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 5 miljardia euroa, ja ne hoitivat noin 2,2 miljoonan suomalaisen palvelut.
Keskimäärin kustannukset olivat 2 297 euroa asukasta kohti. Kun hintojen muutos otetaan huomioon, kustannukset nousivat keskimäärin noin 1,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kustannusten ikävakioitu mediaani oli 2 301 euroa asukasta kohti.
Suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Oulussa, 2 492 euroa asukkaalta ja alhaisimmat Vantaalla, 2 147 euroa per asukas. Suurten kaupunkien matalimmat terveydenhuollon kustannukset olivat Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Helsingissä. Näissä kaupungeissa asuu yli puolet vertailussa mukana olleiden kaupunkien väestöstä.
– Tulokset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillintä onnistuu erilaisissa olosuhteissa ja kuntien omien kehittämismahdollisuuksien pohjalta. Hyvät tulokset on lisäksi saavutettu aikana, jolloin kuntien resursseja on käytetty runsaasti maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat vuosittain mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kaupunkien vertailuun sisältyy terveydenhuollon lisäksi tietoja sosiaalitoimen vanhuspalveluista: kotipalvelusta ja ympärivuorokautisesta hoidosta.
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Vertailussa mukana olleiden kuntien sote-kustannukset olivat viime vuonna yhteensä runsaat 2,13 miljardia euroa, ja ne vastasivat noin 0,62 miljoonan suomalaisen palveluista.
Sote-kustannukset olivat keskimäärin 3 453 euroa asukasta kohti. Suurimmat kustannukset olivat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, 3 851 euroa asukasta kohti ikävakioituna ja alhaisimmat Kauniaisissa, 3 013 euroa asukasta kohti ikävakioituna.
– Keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset alenivat edellisvuodesta 0,2 prosenttia asukasta kohti. Tämä selittyy osin sillä, että perustoimeentulotuen hallinnointi ja maksatus siirtyivät Kelalle vuoden 2017 alusta, toteaa erityisasiantuntija Mia Malmila.
Kun hintojen muutos otetaan huomioon, kustannusten kasvu oli 1,4 prosenttia. Myös keskisuurten kuntien vertailussa eri puolilla maata olevat erikokoiset kunnat, esimerkiksi Rovaniemi, Kotka ja perusturvaliikelaitos Saarikka ovat onnistuneet hillitsemään kustannusnousua.
Keskisuurten kuntien sote-kustannusvertailuun osallistuvat Järvenpää, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mustijoen perusturva, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, perusturvaliikelaitos Saarikka, Salo, Sipoo ja Tuusula.
Vuoden 2017 kustannuksissa näkyvät kiky-sopimuksen kustannuksia laskevat vaikutukset, mutta kunnat ovat tehneet mittavasti myös omia sopeuttamistoimia ja palveluihin kohdistuvia rakenteellisia uudistuksia.
– Kuntien määrätietoinen palvelujen uudistaminen ja kehittäminen on osaltaan hillinnyt kustannusten kasvua, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Useat erikokoiset kunnat ovat onnistuneet palvelujen kustannustehokkaassa tuottamisessa. Tutkimuksessa mukana olleista keskisuurista kunnista perusturvaliikelaitos Saarikka, Kotkan, Rovaniemen, Salon, Porvoon, Keravan ja Kauniaisten kaupungit sekä Tuusulan ja Sipoon kunnat alittivat hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteeksi asettaman 0,9 prosentin katon sote-menojen vuotuisessa kasvussa.
Suurista kaupungeista Porin, Helsingin, Oulun, Kouvolan, Turun, ja Vantaan kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset alittivat tai pysyivät 0,9 prosentin tavoiteuralla.
– Iäkkäiden ihmisten palveluissa tehostettu palveluasuminen ja kotihoito on lisääntynyt ja laitoshoito vähentynyt. Painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon näkyy erikoissairaanhoidossa erityisesti somaattisen avohoidon lisääntymisenä, sanoo erityisasiantuntija Teija Mikkola.
Kuntaliiton toteuttaman kustannusvertailun aineisto käsittää kaksi erillistä aineistoa, joissa vertailtiin suurten kaupunkien terveyden- ja vanhustenhuoltoa sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tutkimusaineiston piirissä olevien suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien tiedot koskevat noin 2,8 miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia vuonna 2017.
Lue myös: Täällä asuvat tyytyväisimmät suomalaiset – katso miten oma kuntasi sijoittuu
Kommentoi Facebookissa