KUNTALIITOKSET Vuoden 2009 alussa toteutettiin 32 kuntaliitosta, joihin osallistui 99 kuntaa. VATT:n Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Helsingin kaupunginkanslian tutkijan Oskari Harjusen uusi tutkimus osoittaa, että liitoskuntien menot kehittyivät liitoksen jälkeen kuuden vuoden aikana lähestulkoon samalla tavalla kuin vastaavien kuntien menot, jotka eivät tehneet liitosta.
Kuntaliitokset eivät siis täyttäneet niille asetettuja säästötavoitteita. Palveluverkko kuitenkin eriytyi sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen työpaikkojen siirtyessä pienistä liitoskunnista suuriin. Eriytyminen oli yhteydessä alueelliseen poliittiseen edustukseen uusissa kunnanvaltuustoissa.
Mitä heikomman edustuksen vanhan kuntajaon kunta sai uudessa liitoksen jälkeisessä valtuustossa, sitä enemmän sote-työpaikat vähenivät sen alueella.
Esimerkiksi vanhan kuntajaon kunnassa, joka sai vain 10 prosenttia paikoista uudessa valtuustossa, sote-työpaikat vähenivät kolmanneksen. Vastaavasti kunnassa, joka sai 90 prosenttia paikoista, sote-työpaikat lisääntyivät viidenneksellä.
– Poliittisella edustuksella voi olla merkittävä vaikutus alueen palveluihin. Tutkimuksen tulokset alueellisen edustuksen merkityksestä on syytä ottaa huomioon myös maakuntauudistuksen ja maakuntavaalien valmistelussa, Janne Tukiainen toteaa.
Samanlainen eriytyminen havaittiin myös kunnan hallintoon liittyvissä työpaikoissa. Liitokset eivät sen sijaan vaikuttaneet koulujen tai opetusalan työpaikkojen sijaintiin.
Sote-palveluiden eriytynyt kehitys ei heijastunut asukkaiden kokonaishyvinvointia kuvaaviin mittareihin, kuten asuntojen hintoihin tai muuttoliikkeeseen.
– Tämä sinänsä yllättävä tulos voi selittyä sillä, että vaikka pienten kuntien sote-palvelut siirtyivät kauemmaksi, niitä on nyt tarjolla isommassa ja kenties laadukkaammassa yksikössä. Toisaalta päivittäin käytettävien palveluiden, kuten koulujen sijaintiin, liitoksilla ei ollut vaikutuksia, Tuukka Saarimaa kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kuntatilastoja sekä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän tietoja eri sektoreiden työpaikkojen sijainnista. Aineiston avulla työpaikkojen määrää voitiin seurata vanhalla kuntajaolla ennen ja jälkeen kuntaliitosten. Tutkimuksessa käytettiin myös kunnanvaltuutettujen osoitetietoja, joiden avulla pystyttiin selvittämään uuden valtuuston paikkajako vanhalla kuntajaolla.
Menojen osalta toteutuneita kuntaliitoksia verrattiin potentiaalisiin kuntaliitoksiin, jotka eivät toteutuneet. Työpaikkojen osalta pienten liitoskuntien kehitystä verrattiin sekä suuriin liitoskuntiin että vastaavanlaisiin pieniin kuntiin, jotka eivät tehneet liitosta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö, joka tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi.
Kommentoi Facebookissa