URHEILU Iitissä sijaitseva moottoriurheilukeskus KymiRingin taustayhtiö KymiRing Oy on asetettu konkurssiin. Päijät-Hämeen käräjäoikeus teki maanantaina päätöksen asiasta.
KymiRing Oy hakeutui konkurssiin viime viikon torstaina. Konkurssihakemuksen mukaan yhtiö on pysyvästi maksukyvytön.
Vielä maaliskuussa yhtiö yritti välttää konkurssin myymällä omaisuuttaan realisaatiosaneerauksessa. Tämä ei yhtiötä kuitenkaan pelastanut.
KymiRing Oy:n velat ovat massiiviset. Yhtiö on velkaa esimerkiksi Nordea-pankille 4,6 miljoonaa Ahlström Kiinteistöille 4,5 ja Finnveralle 1,5 miljoonaa euroa.
KymiRing Oy perustettiin 2013. Radan rakennustyöt aloitettiin 2016 ja rata valmistui 2019.
KymiRingin rakennustyöt maksoivat noin 30 miljoonaa euroa. Suomen valtio tuki hanketta 6,5 miljoonalla eurolla.
KymiRingillä piti järjestää ratamoottoripyörien MotoGP-kisat jo 2020. Ratayhtiö teki MotoGP-kisoista MotoGP-sarjojen kaupallisia oikeuksia hallinnoivan Dornan kanssa viisivuotisen sopimuksen.
Taloudelliset mahdollisuudet eivät hankkeen kanssa olleet sinänsä epäuskottavia, mutta eivät aivan realistisiakaan. Käytännössä KymiRingin kohtalon ratkaisi kuitenkin 2020 maailmalla puhjennut koronapandemia.
MotoGP-kisat peruttiin 2020 koronan takia ja seuraavina vuosina radan puutteiden takia. Vaadittuja turvallisuuteen liittyviä lisärakennustöitä radalle ei rahapulan takia pystytty tekemään.
Nyt KymiRing Oy on konkurssissa, mutta radan ostamiseen konkurssipesästä on tiettävästi kiinnostusta useilta tahoilta. Onhan rata valmistunut ja se on yhä mahdollista rakentaa Kansainvälisen moottoripyöräliiton FIM:n ja Kansainvälisen autoliiton FIA:n standardien mukaiseksi.
Veronmaksajien rahaa hankkeeseen on uponnut 6,5 miljoonaa euroa. Sillä perusteella olisi toivottavaa, että radalle löytyisi käyttöä.
Moottoriratabisnes on Suomessa kuitenkin todella haastavaa. KymiRingin mahdollista uutta ratayhtiötä tuskin saataisiin kannattavaksi, mikäli radalla ei ajettaisi MotoGP:n tai Formula ykkösten osakilpailuja.
Konkreettinen esimerkki suomalaisen moottoriratabisneksen haasteellisuudesta löytyy jo 1970-luvulla, jolloin Vantaan Keimolan moottorirataa yritettiin turhaan saada kannattavaksi. Legendaarinen rata, jolla muun muassa Mika Häkkinen sai ajo-oppinsa, suljettiin 1978.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Ralliautoilija Craig Breen sai surmansa
Kommentoi Facebookissa