TALOUS Kiirastorstaina kokoontunut Länsimetro Oy:n hallitus teki erikoisen päätöksen. Se oli tilannut erityisen selvitysraportin jo viime keväänä, kun metrohankkeen kustannusarvio ponnahti 714 miljoonasta eurosta 1,1 miljardiin euroon.
Itse asiassa kun kymmenen vuotta sitten Espoon poliitikot valitsivat kaupungin tulevaisuuden liikenneratkaisuksi metron, hinnaksi uumoiltiin vain 450 miljoonaa euroa. Kaksi vuotta myöhemmin, kun vuonna 2008 Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot hyväksyivät suunnitelman, hinta oli noussut 714 miljoonaan euroon.
Viime vuoden huhtikuussa kustannusarvio oli 1 088 miljoonaa euroa, nyt se on vielä 100 miljoonaa enemmän. Avajaisten piti olla viime elokuussa, vielä ei tiedetä riittääkö edes vuoden myöhästyminen.
Selvitystä olivat tekemässä rakennusalan asiantuntijoina Jaakko Heikkilä, Pekka Kontiola ja Juhani Kuusisto. Raportin nähnyt Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo pitää selvitystä hyvänä.
Ja mitä tekee Länsimetron hallitus, kun vähintään espoolaisilla ja helsinkiläisillä veronmaksajilla – metroon palaa valtionkin rahaa 249 miljoonaa – on oikeus tietää kuinka yhteiskunnan rahat on käytetty.
Valmistunut selvitys salataan ”ulkopuolisten juristien suosituksesta”.
Yleisövessan hinta 30 000 euroa
Jotain on mennyt pahasti pieleen, jotain mikä täytyy salata.
Länsimetro on tähän asti selittänyt nousua ennakoitua vaikeammilla louhintaurakoilla ja rakennusmääräysten vaatimuksilla. Noin 337 miljoonan euron työt tulivat yllätyksenä. Hankkeen viivästymisellä on suuri hintalappu,
Sekavan organisaation symboleiksi ovat nousseet lukuisat virheratkaisut ja kömmähdykset, ratkaisuista paistaa kokemattomuus. Metroasemille tilattiin savunpoistoluukut pahasti myöhässä, automaattijunia varten asennettiin laituriovia, jotka jouduttiin purkamaan. Työmaalta varastettiin kuparikaapelia.
Yksi teräksinen yleisökäymälä maksaa lähes 30 000 euroa, ja niitä tulee 33 kappaletta. Se tekee liki miljoonan, mikä on tässä projektissa pikkuraha.
Monikaan veronmaksajista ei edes tiedä, että hankkeen käytännön johtaminen on konsulttiyrityksen käsissä. Länsimetron projektijohtokonsulttina toimii Sweco PM Oy. Pääsuunnittelijoina työskentelee kahdeksan toimistoa, heidän allaan lukuisia suunnittelutoimistoja sekä urakoitsijoita.
Käytännössä tämä tarkoittaa satoja suunnittelijoita ja tuhansia rakentajia sekä alihankkijoita. Hankkeen kerrotaan koostuvan 281 erilaisesta urakasta.
Länsimetro Oy on vain reilun kymmenen hengen tilaajaorganisaatio, jolla on käsissään niin monimutkainen vyyhti, että sitä ei kukaan pysty hallitsemaan tai valvomaan. Päivän Lehden aikaisemman artikkelin asiasta voit lukea tästä.
Julkisuuslakia ei kiirehditä
Kun Länsimetro salasi kokousasiakirjansa, sai piilottelu viime syksynä aikaan lakialoitteen, jonka mukaan julkisuuslaki koskisi myös valtion sekä kuntien omistamia yhtiöitä. Uudessa lakihankkeessa on kuitenkin edelleen aukko. Se koskee yhtiöitä vasta 1.3.2018 alkaen.
Vuoden odottelu tulee sopivasti, sillä Maakuntien tilakeskus Oy -niminen yhtiö ehti jo salata kolmen johtajansa kummallisen hakuprosessin. Maakuntien tilakeskus on ensimmäinen uusista sote-jättiläisistä, miljardiyhtiö, joita tulee hallituksen suunnitelmien mukaisesti lisää.
Yhtiö on perustettu jo tammikuun 2017 lopussa ja arviolta kolmen miljardin euron arvoisia kuntien omistamia kiinteistöjä siirretään yhtiöön. Artikkelin asiasta löydät tästä. Mutta riittäisi yhteiskunnan valvonnan ulkopuolella olevia kunnallisia ja kummallisia yhtiöitä ilman perustamistakin.
Yksistään Helsingin kaupungilla on noin 70 tytäryhtiötä ja 10 säätiötä, joissa sillä on määräysvalta. Espoolla on 23 tytäryhtiötä – yksi niistä Länsimetro – ja kolme säätiötä. Näissä yhteisöissä kaupungilla on siis enemmistö osakkeista tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yhteisön tai säätiön hallituksessa. Osakkuusyhtiöitä kaupungeilla on vielä kymmeniä.
Helsingin tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto lähenteli jo muutama vuosi sitten kahta miljardia euroa. Kun julkisuuslaki saadaan viimein voimaan yhtiöiden osalta, riittääkin niiden rahankäytössä tutkittavaa.
- Länsimetron hallitus kokoontuu seuraavan kerran 26. huhtikuuta.
Kommentoi Facebookissa