KAIVOSTOIMINTA Rautaruukki Oy:n omistama Hannukaisen rautakaivos toimi Kolarissa vuosina 1978–1990. Ruotsalainen kaivosyhtiö Northland Resources suunnitteli kaivoksen uudelleenavausta ja esiintymän tutkimukset aloitettiin uudelleen vuonna 2005. Northland Mines Oy lopetti kuitenkin toimintansa konkurssiin vuoden 2014 lopussa.
Kolarilaisen perheyrityksen Tapojärvi Oy:n omistama Hannukainen Mining Oy osti konkurssipesältä kaivosoikeudet vuonna 2015. Hanke on aiheuttanut alueella kuitenkin vastarintaa, sillä kaivostoiminnan pelätään tuhoavan alueen ympäristön sekä matkailuelinkeinon. Kaivoksen puolustajat perustelevat hanketta työllisyydellä.
Luonnonvarakeskuksen Luken kyselyn mukaan kaivoshanke jakaa mielipiteet jyrkästi Kolarissa. Nettiin on perustettu muun muassa adressi Ylläs ilman kaivoksia – Ei Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeelle, joka on kerännyt yli 12 000 nimeä. Hannukaisten alue sijaitsee lähellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa ja Ylläksen matkailualuetta. Mukana vastustajissa on muun muassa Suomen suurinta kyläkauppaa Äkäslompolossa luotsaava Sampo Kaulanen.
Vertailuhankkeet lähihistoriasta ovat kieltämättä huonoja. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimustuloksen mukaan Talvivaaran kaivos on esimerkiksi romahduttanut lähijärvien ekologian.
Tornionjoen vesistöalueella sijaitseva Hannukainen Mining Oy:n kaivoshanke Kolarissa on lupahakemusvaiheessa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK vaatii nyt hakemuksen hylkäämistä. Suunniteltu kaivos sijaitsee Itämeren tärkeimmän luonnonlohijoen Tornionjoen sivujoen Äkäsjoen valuma-alueella.
Kaivoksen lupahakemuksen sisältö on saanut laajaa kritiikkiä myös kalastuksen asiantuntijapiireissä. Kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen mukaan ympäristölupahakemuksessa on vähätelty vaikutuksia vesiin ja kaloihin ja hakemuksessa esitetyt päätelmät ovat kyseenalaisia. Hankkeen vaikutusalue on Lehtosen mukaan hyvin laaja ja sillä voi olla vaikutuksia Perämereen saakka.
Kaikkia jätevesien mukana kulkevien aineiden ympäristövaikutuksia ei tunneta. Kaivoksen prosessivesien purkamisesta aiheutuisi myrkkyjen lisäksi haittaa kiintoaineesta kalojen kutualueiden liettymisenä ja vedenlaadun heikkenemisenä.
SVK katsoo, että Hannukaisen kaivostoiminta vaarantaisi kestämättömällä tavalla Tornionjoen vesistön lohi- ja meritaimenkantoja, sekä alueen muita kala- ja vesieläinlajeja. Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun ja kalojen lisääntymisympäristöön olisivat negatiivisia ja pitkäaikaisia.
Matkailun ja kalastusmatkailun merkitys ja niiden kehittämismahdollisuudet tarjoaisivat SVK:n mukaan kestävän tavan taata työllisyys tulevaisuudessa paljon pidemmäksi aikaa, kuin ympäristöä tuhoava ja suhteellisen lyhytaikainen kaivostoiminta.
Tornionjoen vesistö on koko Itämeren mittapuussa erityisen tärkeä vaelluskalojen lisääntymis- ja poikasalue. Vesistö tuottaa vuosittain lähes kaksi miljoonaa villiä lohen vaelluspoikasta Itämereen. Tornionjoen meritaimenkanta on uhanalainen ja Äkäsjoki on meritaimenkannan tärkein lisääntymisjoki. Vaeltavat taimenet on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi ja luonnossa syntyneet meritaimenet ovat rauhoitettuja kantojen heikon tilan vuoksi.
Tornionjoki on Suomen ja Ruotsin yhteinen rajajoki, joten mahdolliset kaivostoiminnan haitat kalakannoille koskettavat molempien maiden lisäksi koko Itämeren alueen maita lohen syönnösalueen rannoilla.
Kommentoi Facebookissa