TERVEYS Talvisin pelataan jääkiekkoa, ruuhkabussissa vältetään smalltalkia ja hampaat harjataan aamuin illoin. Nämä ovat suomalaisia itsestäänselvyyksiä ja totuuteen perustuvia kliseitä – vai ovatko sittenkään?
Suomalaislasten hampaiden reikiintyminen lisääntyy. Lapsena omaksutut hyvät kotihoidon rutiinit ja säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat ennaltaehkäisemään suunterveyden ongelmia.
– Tilastojen valossa lasten hampaiden harjaaminen Suomessa on tipahtanut muiden Pohjoismaiden kyydistä. Suomessa pienistä lapsista vain 40 prosenttia ja teini-ikäisistäkin ainoastaan 40 –70 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Esimerkiksi Ruotsissa yli 80 prosenttia kouluikäisistä harjaa hampaansa aamuin illoin, kertoo lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri My Blomqvist Oral Hammaslääkärien Lasten Oral -asemalta.
Lasten hampaiden reikiintyminen on yleistymässä. Asiantuntija löytää syyt huolestuttavalle kehitykselle etenkin kiireen kulttuurista.
– Monissa perheissä vallitsee nykyisin jatkuva kiire. Vanhemmat ovat kiinni töissä ja lastenkin päivät ovat täynnä harrastuksia ja muita menoja. Kiireen keskellä vanhemmat eivät välttämättä ehdi valvoa, että lasten hampaat harjataan sekä aamulla että illalla, Blomqvist tuumaa.
Hammaspesun laiminlyönnin ohella kiire johtaa myös hampaille haitallisiin ruokailutottumuksiin. Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisia helppoja välipaloja, joita usein vieläpä markkinoidaan juuri lapsille. Monissa jogurteissa, smoothieissa ja mehuissa on kuitenkin paljon piilosokereita.
– Sokeristen välipalojen markkinointi on ovelaa. Välipalakeksi ei oikeasti ole sen terveellisempi kuin tavallinen keksi ja vitamiinivedessä voi olla yhtä paljon sokeria kuin limonadissa. Vähän isommilla lapsilla kuvaan tulevat mukaan myös energiajuomat. Lapsilla voi helposti olla jotain sokeripitoista suussa lähes kellon ympäri, jolloin hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen alaisina, päivittelee Blomqvist.
Nykyvanhemmat ovat olleet kouluiässä 1970–1990 -luvuilla, jolloin kouluterveydenhuollon hammashoitoon ohjattiin runsaasti resursseja. Jokavuotisten hammaslääkärikäyntien, ohjatun harjauksen ja fluoripurskuttelun ansiosta kolme-nelikymppisten suomalaisten hampaat ovat usein erinomaisessa kunnossa. Heidän omien lastensa kohdalla tilanne on kuitenkin muuttunut.
– Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, että lasten hammashoito kunnissa on nykyisin suurelta osin siirretty suuhygienisteille ja hammashoitajille. Nykyisin lapsi tapaa hammaslääkärin ainoastaan muutaman kerran kouluvuosiensa aikana – ja silloinkin usein eri ihmisen kuin edellisellä kerralla, eli jatkuvaa hoitosuhdetta ei pääse syntymään. Suuhygienistit ja hammashoitajat ovat toki koulutettuja ammattilaisia, mutta vain hammaslääkäri voi diagnosoida esimerkiksi karieksen, Blomqvist muistuttaa.
Kommentoi Facebookissa