OPISKELU Yli puolet lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä ja kokevansa opettajien olevan kiinnostuneita oppilaan kuulumisista. Koulunkäynnistä pitävät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat, etenkin pojat.
Tiedot selviävät tuoreesta Kouluterveyskyselystä. Koulu-uupumusta kokevat yleisimmin tytöt perusopetuksen 8. ja 9. luokilla ja lukioissa.
– Oppilaitosten osallisuutta tukevalla toimintakulttuurilla on tärkeä asema lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, ja sitä tulee edelleen vahvistaa, toteaa THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.
Koulukiusatuksi tulemisessa ei ole merkittävää muutosta vuoteen 2017 verrattuna, mutta kymmenessä vuodessa kiusaaminen on vähentynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokilla. Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo joutuneensa seitsemän prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, kuusi prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista, prosentti lukiolaisista sekä neljä prosenttia ammattiin opiskelevista.
Kouluterveyskyselyssä selvitettiin myös aiempaa laajemmin häirinnän ja väkivallan kokemuksia. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia, tytöt kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä.
Tytöt myös kertovat poikia yleisemmin kokemastaan väkivallasta aikuiselle. Pojat kokevat saavansa tyttöjä useammin apua ja tukea väkivallan kokemuksiin koulun aikuisilta ja palveluista koulun ulkopuolelta.
Lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja yhä useammilla on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä on yleistynyt etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojilla verrattuna aikaisempiin vuosiin.
– Lapsen ja vanhemman välinen avoin vuorovaikutus suojaa lasta monella tapaa ja edistää hyvinvointia. Kun nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hänen on helpompi ottaa myös vaikeampia, mahdollisesti mieltä painavia asioita esiin ja saada niihin tukea vanhemmiltaan, Riikka Ikonen kertoo.
Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 26 prosenttia, perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista 41 prosenttia, lukiolaisista 35 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 53 prosenttia kertoo, ettei syö aamupalaa jokaisena aamuna kouluviikon aikana. Noin joka kolmas perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalainen, lukiolainen tai ammattiin opiskeleva ei syö koululounasta päivittäin.
Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana etenkin ammattiin opiskelevilla nuorilla. Raittiiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna.
Tiedot perustuvat keväällä 2019 toteutettuun Kouluterveyskyselyyn, johon vastasi yhteensä yli 260 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvää lasta, perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvää nuorta sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1. ja 2. vuotta opiskelevaa nuorta.
Kommentoi Facebookissa