KORONAVIRUS Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin sekä chat vastaanottivat viime vuonna 15 000 yhteydenottoa eri ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Jokaisessa päivystysvuorossa aiheissa kuuluivat myös korona ja pandemian vaikutukset.
– Alkuvuodesta korona toi esille lasten ja nuorten pelot ja huolet tilanteesta ja erityisesti omien läheisten pärjäämisestä. Mediaa lapset ja nuoret seurasivat ahkerasti ja omille ajatuksille ja huolille kaivattiin kuuntelijaa, toteaa Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin suunnittelija Heidi Holappa.
Kevään edetessä sairauden pelkojen tilalle nousivat keskustelunaiheissa pandemian konkreettiset vaikutukset lasten ja nuorten arkeen. Yhteydenotoissa kuuluivat harmi rajoitustoimenpiteiden vuoksi peruuntuneista suunnitelmista ja harrastuksista, kavereiden tapaamisten vähyys sekä pelot kaveriporukan ulkopuolelle jäämisestä.
Etäkoulu turhautti monia, mutta eniten siitä kärsivät nuoret, joilla oli erityisentuen tarpeita ja esimerkiksi oppimisen vaikeuksia. Myös mielialaan liittyvät lievätkin ongelmat hankaloittivat etäopiskelua, ja esimerkiksi oman koulutyön tekemisessä ja aamujen käynnistämisessä oli vaikeuksia.
– Vakavimpia tilanteita pandemian aikainen koteihin eristäytyminen aiheutti niille lapsille ja nuorille, joiden perheissä oli jo ennestään isoja vaikeuksia, esimerkiksi aikuisten päihteiden ongelmakäyttöä tai hoitamattomia mielenterveydenongelmia, toteaa auttavien puhelinten ja digipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.
Palvelussa on vuonna 2020 tehty enemmän lastensuojeluilmoituksia kuin edeltävinä vuosina. Ilmoitukset tehdään aina yhdessä lapsen tai nuoren kanssa.
Kun tartuntaluvut rauhallisemman ajan jälkeen alkoivat kasvaa loppuvuotta kohden, lasten ja nuorten pelot aktivoituivat ja yhteydenotot huolista omasta ja läheisten terveydestä lisääntyivät uudelleen. Syksyn aikana erityisesti nuorten aikuisten masennuksen ja ahdistuksen kokemukset lisääntyivät.
Lapset ja nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä, vaan koronavaikutukset osuvat eri tavoin erilaisissa elämäntilanteessa eläviin lapsiin. Palvelussa kuuluu, miten samoille lapsille tai nuorille kasautuu yhä enemmän ja isompia vaikeuksia.
Nuoret, joilla oli diagnosoituja mielenterveysongelmia, kokivat olonsa huonontuneen. Esimerkiksi ne nuoret, jotka olivat aiemmin kärsineet erilaisista ahdistusoireista ja peloista, olivat entistä ahdistuneempia. Masennusoireiden kerrottiin syventyneen. Apua oli aiempaa vaikeampi saada, sovitut tukitapaamiset peruuntuivat tai uudenlaiset tapaamismuodot eivät tuntuneet toimivilta.
– Positiivisena ilmiönä näkyi yhteisvastuu ja välittäminen. Nuoret saattoivat esimerkiksi ottaa yhteyttä palveluun ystäviensä puolesta, Pajamäki kertoo.
Lue myös: Ulkomaalaistaustaisten lasten ikäluokka tutkittiin – enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja
Kommentoi Facebookissa