Ulkomaalaistaustaisten lasten ikäluokka tutkittiin – enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja

TUTKIMUS Suurin osa lapsiperheistä, joissa on ulkomailla syntynyt vanhempi, ovat hyvinvoivia. Toisaalta monella hyvinvoinnin osa-alueella näillä perheillä menee keskimääräistä heikommin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston laajasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia Suomessa vuonna 1997 syntyneitä lapsia.

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsia, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi monilla mittareilla perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.

Merkittäviä eroja havaittiin vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisempiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosana jäi keskimääräistä heikommaksi.

– Vanhempien taloustilanne vaikuttaa monin tavoin perheen mahdollisuuksiin tukea lasten kasvua. Siksi vanhempien koulutus ja työllistyminen ovat avainasemassa, kun pyritään varmistamaan lapsille yhdenvertaisia lähtökohtia, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.

Juttuvinkki: Syksyllä 2015 saapuneet turvapaikanhakijat hakevat nyt Suomen kansalaisuuksia – irakilaiset ohittivat venäläiset

Perheissä, joissa toinen vanhemmista on ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, häiriöitä diagnosoitiin sen sijaan keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

– Tärkeää on huomata, että tulokset eivät johdu suoraan vanhempien syntymämaasta, vaan ne voivat olla seurausta lukuisista eri asioista. Tulosten valossa on erityisesti syytä kysyä, saavatko lapsiperheet tarvitsemaansa tukea perheen kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta, toteaa akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.

Nuorten rikollisuudessa ei havaittu suuria eroja vanhempien syntymämaan mukaan. Jos molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä, lapset olivat saaneet rikosseuraamuksia jopa keskimääräistä vähemmän.

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin lähes 60 000 vuonna 1997 syntynyttä lasta sikiöajalta täysi-ikäisyyteen rekisteritiedon avulla. Tekijäjoukkoon kuului tutkijoita THL:stä, Nuorisotutkimusverkostosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta, Oulun yliopistollisesta sairaalasta sekä Eläketurvakeskuksesta.

Lue myös: Ulkomaalaistaustaisilla on ongelmia päästä lääkärin vastaanotolle – ”Luottamuspula voi olla yksi esteistä”