TERVEYS Ulkomaalaistaustaiset käyvät oman sairautensa takia lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla muuta väestöä harvemmin, selviää tuoreesta THL:n tutkimuksesta.
Myös työterveyshuollon vastaanotolla käyneiden osuus oli työssäkäyvillä ulkomaalaistaustaisilla selvästi pienempi kuin koko väestössä.
– Luottamuspula hoidon saatavuuteen voi olla yksi hoitoon hakeutumisen esteistä. Hoidon saatavuuteen luotetaan hieman koko väestöä vähemmän. Toki taustalla voi olla monia muitakin syitä, kuten asiakasmaksut, tietämättömyys hoitopaikoista, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai pitkät jonot erityisesti peruspalveluihin, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio.
Ulkomaalaistaustaisista terveyspalvelujen käyttäjistä alle puolet ilmoitti saaneensa aina yhteyden hoitopaikkaan ja päässeensä tutkimuksiin sujuvasti. Ongelmia hoitoon pääsyssä oli erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Heistä vain alle neljännes oli saanut vastaanottoajan aina ja kolmannes koki päässeensä tutkimuksiin riittävän nopeasti.
Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneiden joukossa raportoitiin muita taustamaaryhmiä ja koko väestöä useammin diabetesta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Myös unettomuus ja painajaisunet ovat erityisen yleisiä tässä ryhmässä. Lisäksi joka viides Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttanut kokee yksinäisyyttä ja jää muuhun väestöön verrattuna useammin vaille läheisten tukea.
– Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja peruspalvelujen saatavuutta parantaa. Sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tulisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin estetään asiakkaan tilan paheneminen ja säästetään palveluiden järjestämisen kustannuksia, Kuusio toteaa.
Muita taustamaaryhmiä olivat Venäjä ja entinen Neuvostoliitto, Viro, muu Afrikka, Aasia, EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka sekä muut maat.
– Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tärkeät taustatekijät näyttäisivät vaihtelevan syntyperän mukaan. Tällöin kaikilla Suomessa asuvilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, kertoo projektikoordinaattori Anna Seppänen.
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik 2018–2019 on toistaiseksi laajin kyselytutkimus, joka on kohdennettu koko Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle väestölle. Tutkimuksessa kerättiin tietoa Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön hyvinvoinnista, terveydestä, palvelujen käytöstä ja niiden kokemuksista sekä näiden taustatekijöistä.
Tutkimusta rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö, Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä Espoon kaupunki.
Kommentoi Facebookissa