MIELENTERVEYS Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin. Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten lapsuuden sosioekonomiset erot vaikuttavat mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen Pohjoismaissa.
Tutkimukseen osallistui noin miljoona tanskalaista lasta. Vanhempien tulot mitattiin, kun lapset olivat 0-vuotiaita, 5-vuotiaita, 10-vuotiaita ja 15-vuotiaita. Tutkimuksen aineistoon kuuluvien lasten mielenterveyttä seurattiin 15-vuotiaasta lähtien vuoden 2016 loppuun asti, joten seuranta oli pisimmillään aina 37-vuotiaaksi asti
Tieto sairastumisesta saatiin psykiatrisesta rekisteristä, mikä edellytti sitä, että tutkittavat olivat päätyneet hoitoon psykiatriseen sairaalaan tai poliklinikalle mielenterveysongelmien vuoksi. Kokonaisuudessaan tutkimuksen seurantavaihe toteutettiin vuosina 1995–2016.
– Tutkimuksessamme selvisi, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen.
Tutkimuksen tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.
– Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että mitä pidempään lapsi eli vähävaraisessa perheessä, sitä suuremmaksi kasvoi hänen riskinsä mielenterveysongelmiin.
– Havaitsimme, että kolmanneksella niistä lapsista, jotka kasvoivat koko lapsuutensa ajan pienituloisessa perheessä, diagnosoitiin myöhemmin mielenterveyden häiriö. Vastaavasti taas 12 prosentilla niistä lapsista, jotka kasvoivat koko lapsuusajan korkeimman tuloluokan perheissä, diagnosoitiin myöhemmin mielenterveyden häiriö, Hakulinen kertoo.
Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Hakulinen toivookin, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kiinnitettäisiin huomiota jo lapsuudessa.
– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu BMC Medicine -tiedelehdessä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Mielenterveyshäiriöt ja työmarkkinatulemat -hanketta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Lundbeckfonden, Stanley Medical Research Institute ja Euroopan tutkimusneuvosto.
Lue myös: Tutkimus yhdisti: vanhemmilla mielenterveyshäiriöitä – nuorella työkyvyttömyyttä
Kommentoi Facebookissa