Liikuntaharrastus lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena – nuuskaaminen ja alkoholinkäyttö silti yleistä

Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa.

Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa. (Kuva Fotolia)

Urheilu opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista.

LIIKUNTA Mitä intensiivisemmin pojat harrastavat liikuntaa ja mitä korkeammalla tasolla he kilpailevat, sitä vähemmän he oireilevat psyykkisesti nuorena aikuisena.

Tulos käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaistusta tutkimuksesta, joka perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 680 miestä, jotka olivat 20–35-vuotiaita.

Lapsuusajan liikunnalla ja aikuisiän mielenterveydellä oli yhteys riippumatta siitä, minkä ikäinen tutkimukseen osallistunut reserviläinen oli, mikä oli hänen koulutuksensa tai kuinka paljon hän harrasti liikuntaa. Ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat nuorena aikuisena psyykkisesti paremmin.

– Lasten ja nuorten urheilu on tärkeä keino edistää väestön mielenterveyttä, toteaa erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Erityisen tärkeää on tukea haasteellisissa olosuhteissa kasvavien lasten liikunnan harrastamista, kun perheen talous on tiukka. Liikuntaharrastus vahvistaa lapsen osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, se luo kaverisuhteita ja harjoittaa sosiaalisia taitoja.

– Valmentajasta lapset saavat ylimääräisen, luotettavan ja turvallisen aikuisen, pohtii itsekin nuoria yleisurheilijoita valmentava Appelqvist-Schmidlechner.

Vaikka kilpaurheiluun voidaan ajatella jo lähtökohtaisesti valikoituvan henkisesti vahvoja henkilöitä, voi kilpaurheilulla tutkimusryhmän mukaan olla merkittävä mielenterveyttä suojaava vaikutus. Se opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Samalla se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa.

Tutkimus osoitti, että miehillä oli sitä vähemmän mielenterveysoireita, mitä korkeammalla tasolla miehet olivat kilpailleet lapsuudessa. Tutkimus kertoi myös, että lapsena kilpaurheilua harrastaneiden poikien runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen oli muita yleisempää nuorena aikuisena. Tulos on tutkijoiden mukaan huolestuttava.

Valmentajilla ja seuratoimijoilla on tärkeä tehtävä nuorten terveyskasvatuksessa. Tutkijat kehottavat seuroja ottamaan kopin tästä tehtävästä ja ’brändäämään’ omaa päihteettömyyttään.

– Julistautua voi esimerkiksi nuuskattomaksi urheiluseuraksi, ehdottaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Brändäyksessä seurat voisivat käyttää menestyviä roolimalliurheilijoitaan, sillä esikuvilla on junioriurheilussa keskeinen merkitys.

Kommentoi Facebookissa