Lastenkulttuurin juhlaviikolla innovatiivisia kulttuurielämyksiä – eikä pelkästään digiä ja striimiä

Lastenkulttuurin tarve ei ole hävinnyt korona-aikana, vaan sille on suurempi kysyntä nyt kuin koskaan.

Lastenkulttuurin tarve ei ole hävinnyt korona-aikana, vaan sille on suurempi kysyntä nyt kuin koskaan. (Kuva SLKKL)

Korona-aika on herättänyt keskustelua taiteen merkityksestä myös lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

LASTENKULTTUURI Valtakunnallisen lastenkulttuurin juhlaviikon sisältöä on rakentamassa toistakymmentä lastenkulttuurikeskusta, ja runsaassa ohjelmassa on muun muassa webinaareja, virtuaalinäyttelyitä- ja vierailuita, esityksiä, työpajoja, virtuaalidisco, etäoopperaa ja -konsertteja.

Juhlaviikko toteutetaan pääosin verkossa, mutta mukaan mahtuu myös korona-ajan synnyttämiä innovatiivisia hybridimalleja sekä aivan uusia toimintatapoja. Kun lapset seuraavat kotisohvaltaan konsertteja ja nuoret pelaavat pakohuonepeliä tai uppoutuvat oopperaan, voivat kuntapäättäjät, opettajat, taidekasvattajat ja muut asiasta kiinnostuneet seurata webinaareja liittyen lasten- ja nuortenkulttuuriin.

Kaikki tapahtumat eivät ole pelkästään digiä ja striimiä, vaan mukana on muun muassa elävän taiteen viemistä kouluihin ja päiväkoteihin tai lastenkulttuurikeskusten tiloihin rakennettavia kurkistusnäyttelyitä ohikulkijoille sekä virtuaalinäyttelyitä.

– Lastenkulttuurikin on poikkeusoloissa kehittänyt ja vahvistanut uusia toiminnan muotoja kuten etäopetusta, etänäyttelyitä ja -vierailuita. Niiden lisäksi on syntynyt myös aivan uudenlaisia innovaatioita ja tapoja toimia, kuten muun muassa Eskarifestarit, joka kutsuu esikoululaiset poikkeuksellisten olojen vuoksi ulkotiloihin päiväkotien ja koulujen pihoille Seinäjoella, Ilmajoella ja Kurikassa. Vastaanotto on ollut niin lasten kuin opettajienkin puolelta ylistävää, kertoo Tiina Susiluoto, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton puheenjohtaja.

Juhlaviikon aikana levitetään myös tietoutta lastenkulttuurista sekä laadukkaasti tuotetuista lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalveluista. Lastenkulttuurin tarve ei ole hävinnyt korona-aikana, vaan päinvastoin sille on suurempi kysyntä nyt kuin koskaan.

– Korona-aika on herättänyt paljon keskustelua taiteen ja kulttuurin merkityksestä muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja elämänlaadulle tässä hetkessä sekä kriisin jälkeen. Voi hyvinkin olla, että kysyntä kulttuuri- ja taidepalveluille kasvaa, ja yksilöt ja yhteiskunta tunnistavat koronan jälkeen paremmin taiteen ja kulttuurin merkityksen, sanoo Aleksi Valta, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja.

Juhlaviikkoa silmällä pitäen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto on julkaissut myös vetoomuksen, jossa vaaditaan päättäjiä edistämään lasten ja nuorten kulttuurillisten oikeuksien toteutumista tasa-arvoisesti koko maassa. Vetoomus on auki 13.6 saakka., jonka jälkeen liitto luovuttaa vetoomuksen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle sekä kunnille.

Juhlaviikkoa koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, joka edistää ammattimaisesti toimivien lasten- ja nuorten kulttuurikeskusten toimintaedellytyksiä, lastenkulttuuritoiminnan yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä vahvistaa lastenkulttuurin osaamista Suomessa. Juhlaviikkoa vietetään 15.–23.5.2021. Juhlaviikon ohjelma on nähtävissä: lastenkulttuuri.fi/lastenkulttuurinjuhlaviikko.

Lue myös: Ateneum avasi ovensa rajoitetuin kävijämäärin – ensimmäiseksi esillä vain Repin-näyttely

Kommentoi Facebookissa