ALKOHOLI Suomalaiset juovat alkoholia eniten viikonloppuisin ilta- ja yöaikaan, jolloin myös alkoholinkäytön välittömät haittavaikutukset ovat suurimmillaan. Suomalaisten alkoholinkäyttö on yleisintä viikonloppuiltaisin kello 20–21. Tähän aikaan lauantaisin noin 840 000 suomalaista juo alkoholia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholinkäyttö yöaikaan on tyypillisesti humalajuomista sekä kodeissa että anniskelupaikoissa. Vastaajien arvioitu veren alkoholipitoisuus nousi voimakkaasti juomistilanteen jatkuessa myöhään yöhön.
Anniskelupaikkojen juomistilanteista suurempi osuus ajoittuu aamuyön tunteihin kuin kotiympäristöjen juomistilanteista. Tämä selittää humalajuomisen suurempaa roolia anniskelupaikoissa.
Alkoholinkäyttö – ja erityisesti humalajuominen – on yhteydessä pahoinpitelyrikollisuuteen. Yleisten paikkojen pahoinpitelytapauksissa voidaan havaita selkeä piikki viikonloppuöinä, jolloin anniskelupaikat sulkeutuvat ja humalajuominen on yleistä. Julkisissa tiloissa tapahtuvien pahoinpitelyiden piikki oli seitsemän kertaa korkeampi perjantai- ja lauantaiöinä verrattuna muiden öiden korkeimpaan piikkiin.
Myös yksityisissä tiloissa pahoinpitelyrikollisuus on yleisempää viikonloppuiltoina ja -öinä, mutta ajallinen jakauma on tasaisempi kuin yleisillä paikoilla.

THL toteaa, että vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki pidensi anniskelupaikkojen aukioloaikoja, helpotti luvansaantiehtoja ja vähensi sääntelyä muun muassa poistamalla annoskokorajoitukset ja väljentämällä henkilökunnan pätevyysvaatimuksia.
– Alkoholihaittojen ennaltaehkäisemiseksi yleisillä paikoilla tarvitaan myös anniskelupaikkojen tehokasta omavalvontaa ja sitä tukevaa viranomaisvalvontaa. Myös tilannekohtaisten riskien hallinta julkisissa tiloissa on tärkeää, kertoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Kotiympäristöissä humalajuomisen yhteiskunnalliseen sääntelyyn ja haittojen ehkäisyyn on vähemmän tilannekohtaisia keinoja kuin julkisissa tiloissa, ja vastuu riskitilanteiden välttämisestä jää jokaisen omalle vastuulle.
Yhteiskunnallisista toimista keskeisimpiä ovat tietoisuuden lisääminen juomisen haitoista ja riskirajoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta riskikäytön varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tuen tarjoaminen.
– Ilmiö korostuu koronakriisin kaltaisissa poikkeusoloissa, jolloin anniskelupaikat on suljettu ja juomistilanteet ovat painottuneet kotiympäristöön, Mäkelä toteaa.
Suomalaisten alkoholinkäytön ja pahoinpitelyrikollisuuden ajallista viikkovaihtelua tarkasteleva tutkimus julkaistiin Drug and Alcohol Review -lehdessä. Tutkimus perustuu vuoden 2016 juomatapatutkimusaineistoon ja poliisirekisteritietoihin.
Kommentoi Facebookissa