TURVALLISUUS Palvelunestohyökkäyksiä tehdään Suomessa eri organisaatioiden verkkosivuja ja -palveluita vastaan vuosittain yli 10 000 kappaletta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo, että niitä kohdataan ja torjutaan siis joka päivä eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa.
Palvelunestohyökkäyksissä verkkosivuille tai -palveluihin ohjataan suuria määriä liikennettä. Tämä näkyy käyttäjälle siten, että verkkosivuille ei pääse tai niiden käyttäminen on erittäin hidasta. Häiriöt palveluissa jäävät usein lyhytaikaisiksi. Todellisia ja pitkäkestoisia vahinkoja niillä onnistutaan käytännössä aiheuttamaan hyvin harvoin.
– Palvelunestohyökkäys on useimmiten kuin liikenneruuhka. Jonossa kökkiminen harmittaa, mutta useimmiten liikenneturvallisuus ei vaarannu ja hetken päästä maailma onkin taas palannut radalleen, toteaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Sauli Pahlman.
Palvelunestohyökkäys on keinona näyttävä, sillä saavuttamattomissa oleva sivusto on käyttäjälle hyvin konkreettinen asia ja saattaa aiheuttaa harmitusta, jos palvelu ei ole käytettävissä.
Viime päivinä uutisiin on noussut, kuinka palvelunestohyökkäys vaikutti eduskunnan verkkosivujen toimintaan tiistaina 9.8. Poliisi epäilee, että palvelunestohyökkäys toteutettiin kymmenistä IP-osoitteista ulkomailta.
Keskusrikospoliisi tutkii eduskunnan verkkosivuihin kohdistunutta palvelunestohyökkäystä rikosnimikkeellä tietojärjestelmän häirintä.
Lue myös: STT:n verkkohyökkäyksessä käytettiin kiristyshaittaohjelmaa – hyökkääjät vaativat lunnaita
Kommentoi Facebookissa