Lohivuodesta tulossa Simojoella hyvä, Tornionjoen tilanne tarkentuu – puolet Pohjanlahden lohikiintiöstä kalastettu

Mikäli lohennousu jatkuu loppukesällä tavanomaista vauhtia, kutulohien määrät luultavasti riittävät turvaamaan poikastuotannon.

Mikäli lohennousu jatkuu loppukesällä tavanomaista vauhtia, kutulohien määrät luultavasti riittävät turvaamaan poikastuotannon. (Kuvituskuva Fotolia)

Viileä kevät ja myöhäinen tulva ovat viivästyttäneet lohen nousua.

KALASTUS Kesäkuun aikana Tornion- ja Simojokeen on noussut lohia kudulle runsaammin kuin kolmena edellisenä vuonna, vaikka lohennousu käynnistyi tavanomaista myöhemmin.

− Viileä kevät ja myöhäinen tulva viivästyttivät lohen nousua. Ensimmäiset nousulohet havaittiin kaikuluotausseurannoissa touko-kesäkuun vaihteessa yli viikko tavanomaista myöhemmin, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskuksesta.

Romakkaniemen mukaan lohen nousurytmissä jokiin on vuosittain huomattavaa vaihtelua. Heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä Simojokeen on noussut 2 796 lohta. Lohimäärät kasvoivat hyvin nopeasti myöhäisen alun jälkeen, ja todennäköisesti kesän suurimmat päivittäiset kalamäärät sattuivat juhannuksen aikaan.

Tornionjokeen on noussut 30 083 lohta heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä. Tornionjoen kaikuluotauspaikalla oli melko hiljaista juhannukseen asti, mutta tämän jälkeen nousulohien päivittäiset määrät kasvoivat nopeasti noin kymmenkertaisiksi.

Lapissa virtaavilta rajajoilta voi saada komeita saaliita.
Lapissa virtaavilta rajajoilta voi saada komeita saaliita. (Kuva Fotolia)

Tornionjoen myöhäinen ja voimakas tulva luultavasti hidasti lohien nousua alajuoksun voimakkaiden koskien ohitse, joiden yläpuolella kaikuluotauspaikka sijaitsee.

− Mikäli lohennousu jatkuu loppukesällä tavanomaiseen tapaan, kutulohien määrä todennäköisesti riittää turvaamaan poikastuotannon. Lopulliset nousulohimäärät selviävät vasta kesän jälkeen, sillä lohen kutuvaellus jatkuu ainakin elokuulle asti, Romakkaniemi kertoo.

Nousulohien joukossa on ollut melko runsaasti suuria ja vanhoja yksilöitä. Tämä oli odotettavissa, sillä edellisvuonna kudulle nousi runsaasti keskikokoisia lohia. Myös nuoria eli pieniä lohia on havaittu jo kesäkuussa, vaikka yleensä nämä nousevat jokiin vasta heinäkuusta alkaen.

Tornionjoella ja sen edustan merikalastuksessa on jälleen havaittu huonokuntoisia ja kuolleita lohia. Lohikuolemiin liittyviä tutkimuksia jatketaan kesällä 2020 Luken koordinoimassa suomalais-ruotsalaisessa yhteishankkeessa. Hankkeessa ovat mukana Suomesta Ruokavirasto sekä Ruotsista Statens Veterinärmedicinska Anstalt ja Sveriges Lantbruksuniversitet.

Juttuvinkki: Kalastaessa voi ylittää jokialueella kulkevan sisärajan – mutta rantautua ei saa toisen valtion alueelle

Ammattikalastajat ovat saaneet alkukesän aikana Pohjanlahdella vähemmän lohisaalista kuin viime vuonna vastaavaan aikaan mennessä.

− Kiintiölajien saalisseurannan mukaan Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä on kalastettu heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä noin 49 prosenttia eli 11 727 lohta, kertoo Luken tutkija Tapani Pakarinen.

Suomen lohikiintiö Pohjanlahdella on hyödynnetty viime vuosina 80−90-prosenttisesti. Ruotsin puolella Perämeren pohjukassa lohen kalastuskausi on viime vuosina kestänyt vain noin kaksi viikkoa.

Ruotsi on lohikiintiönsä täyttymisen takia sulkenut lohenkalastuksen Perämerellä kesäkuun lopussa lukuun ottamatta terminaalikalastusalueita. Tänä vuonna kalastus jatkuu pidempään, sillä 1.7. mennessä Ruotsissa on saalisseurannan mukaan kalastettu 56 prosenttia Perämeren lohikiintiöstä.

Nousulohimäärien kehitystä voi seurata verkossa alkusyksyyn saakka, jolloin nousukalaseuranta päättyy. Luke julkaisee uusia tietoja lohimäärien kehityksestä lähes päivittäin osoitteessa www.luke.fi/nousulohet

Lue myös: Kalastuslupia voi nyt hankkia mobiilisovelluksella – luvat myös säilyvät tallessa

Kommentoi Facebookissa