MAATALOUSTUKI Maatalouden ja maaseudun tukia maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa eli 1 988 miljoonaa vuonna 2017. Summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1760 miljoonaa euroa. Viljelijätukien lisäksi maksettiin hanke- ja yritystukia, rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia.
Maaseutuvirasto maksoi tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia.
EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. EU:n varoista tukea maksettiin vuonna 2017 noin 862,8 miljoonaa ja kansallisista varoista 1 125,5 miljoonaa euroa.
Tuensaajina olivat muun muassa viljelijät, hanketoimijat, yritykset, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus, neuvonta sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot. Vaikuttavuus ulottuu kuitenkin usein yhtä tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat.
Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka saavat maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, kuten koulumaito- ja kouluhedelmätukea, sekä tukea tiedottamiseen ja maataloustuotteiden menekin edistämiseen.
Tuensaajia vuonna 2017 oli yhteensä 60 481. Suurin osa tuensaajista oli maatiloja, joita oli 54 118. Kaikkein eniten tukea sai Luonnonvarakeskus 2,245 miljoonan euroa, toiseksi suurimman tuen keräsi Suomen metsäkeskus 1,995 miljoonan euroa.
Seuraavina tuensaajalistassa ovat närpiöläinen osuuskunta Andelslaget Närpes Grönsaker, joka sai 1,869 miljoonan euron tuen, tomaatintuottaja Sven Sigg AB 1,840 miljoonaa euroa ja Valio 1,833 miljoonan euron tukisumman. Muista tuensaajista muun muassa Suomen rikkain mies Antti Herlin sai maatilalleen tukea 400 000 euroa ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä 116 000 euroa viljelijätukea.
Maakunnista suurimmat tuensaajat vuonna 2017 olivat Etelä-Pohjanmaa 226 miljoonaa, Varsinais-Suomi 223 miljoonaa ja Pohjois-Pohjanmaa 217 miljoonaa.
Suomen valtiontalouden ja EU:n välisistä rahavirroista maataloustuki ja maaseudun kehittämistuki muodostavat merkittävän osan. Suomen saamasta EU-rahoituksesta niiden osuus oli 64 prosenttia vuonna 2016.
EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Maatalouden ja maaseudun tukirahoitus ylläpitää viraston mukaan maataloustuotantoa, puhtaitten ja turvallisten elintarvikkeiden tuotantoa ja jalostusta sekä luo edellytyksiä yrittämiselle ja asumiselle maaseudulla.
Ruoka-ala eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemispalvelut työllistävät lähes 340 000 henkeä. Summa on 13 prosenttia kaikista työllisistä.
Kommentoi Facebookissa