Maatilojen määrä laskee tasaista tahtia Suomessa – vuodessa vähennystä yli tuhat

Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä.

Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä. (Kuva Luke)

Perheviljelmä on edelleen yleisin tilamuoto, viljelijöiden keski-ikä on 53 vuotta.

MAATILAT Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakollisten tulosten mukaan vuonna 2017 Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä noin 48 600. Luonnonvarakeskus Luken tilaston lopulliset tulokset julkaistaan toukokuun alussa.

Tilojen lukumäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta yli tuhannella. Tilojen vuosittainen lopettamisvauhti on jo pidemmän aikaa ollut kahden−kolmen prosentin luokkaa. Tilojen keskimääräinen peltoala oli 46 hehtaaria. Lisäystä edellisestä vuodesta on hehtaarin verran.

Viljanviljely oli edelleen yleisin päätuotantosuunta vuonna 2017, mutta muu kasvinviljely lisääntyy kovaa vauhtia. Muu kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, kun noin kaksi kolmannesta tilan taloudellisesta tuotoksesta tulee esimerkiksi öljykasveista, nurmesta tai kuminasta.

– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, niin muu kasvinviljely on tänä vuonna tilojen yleisin päätuotantosuunta. Muutos vaatisi viljan hintojen nousua, kertoo yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta.

Kotieläintalous päätuotantosuuntana vähenee edelleen. Vuonna 2017 se oli päätuotantosuuntana noin joka neljännellä tilalla. Ylivoimaisesti yleisin kotieläintalouden päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous, joka oli päätuotantosuuntana noin 6 700 tilalla.

Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä 86 prosenttia oli edelleen perheviljelmiä. Osakeyhtiömuotoisia tiloja oli alle tuhat, mikä on alle kaksi prosenttia kaikista tiloista. Maatalousyhtymiä oli vajaat yhdeksän prosenttia ja perikuntien omistuksessa oli alle kolme prosenttia tiloista.

– Osakeyhtiömuotoisten tilojen lukumäärä on lisääntynyt viime vuodesta vain kymmenellä tilalla. Vuoden 2018 alusta tilojen yhtiöittämistä on helpotettu vapauttamalla tilat neljän prosentin varainsiirtoverosta. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä vaikuttaa osakeyhtiömuotoisten tilojen määrään, Kyyrä pohtii.

Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta vuonna 2017. Osakeyhtiömuotoisten tilojen viljelijöiden keski-ikä oli alhaisin, 48 vuotta. Vanhimpia olivat perikuntien tilanhoidosta vastuussa olevat viljelijät. Heidän keski-ikänsä oli 59 vuotta. Perheviljelmien viljelijöiden keski-ikä oli 52 vuotta.

– Yli 65-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on nousussa. Kaikissa muissa ikäluokissa viljelijöiden lukumäärä laskee. Nämä luvut kertovat siitä, että tilanpidon aloittajia on entistä vähemmän ja tilanpidon lopettajia on kaikissa ikäluokissa, Kyyrä taustoittaa.

Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilasto sisältää tietoa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärästä, maankäyttölajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijöistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maa- ja puutarhatalouden omistus- ja tuotantorakenteesta sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta.

Kommentoi Facebookissa