MAATALOUS Iisalmelaisella lypsykarjatilalla avataan tuotannollisia solmukohtia myös asiantuntijoiden ammattitaitoa hyödyntämällä. Isäntä Perttu Sirviö on laatinut omalle tilalleen kolmen kohdan ”selviytymispaketin”.
– Kulut minimiin, usko omaan työhön ja vertaistuki. Näillä työvälineillä olemme rakentaneet sillan vaikeuksien ylitse ja luovineet pikkuhiljaa eteenpäin, Perttu sanoo.
Sirviön lypsykarjatilalla on eletty viimeiset kymmenen vuotta suurten muutosten aikaa. Kaikki alkoi vuonna 2009, kun tila muutettiin maatalousyhtymäksi ja osaisännyyden ottivat nimiinsä Perttu ja hänen vaimonsa Henna.
Vuotta myöhemmin tila siirtyi sukupolvenvaihdoksen kautta kokonaan nuoren isäntäparin nimiin. Tässä vaiheessa tilalla oli noin 40 lehmää ja vuonna 2000 rakennettu pihatto.
– Toimintaa haluttiin kuitenkin laajentaa, joten otimme ison askeleen ja rakensimme kokonaan uuden navetan. Vanha pihatto jäi hiehojen käyttöön, Perttu-isäntä selvittää.
Takalypsyasemalla varustetun pihaton myötä myös karjamäärä kasvoi. Vuonna 2012 käyttöön otetussa pihatossa on tällä hetkellä noin 90 lehmää.
– Tällä määrällä mennään. Maidontuotanto on haasteellisessa tilanteessa, mutta ehkä tästä kuitenkin selvitään. Uskon vahvasti, että pohjakosketus on jo otettu ja edessä on käänne parempaan.
Jatkuvat säästötalkoot
Vuosien takainen maidon tuottajahinnan pudotus teki ison loven myös Sirviön maitotiliin.
– Siitä saakka on menty pienellä liekillä. Investointeja on siirretty ja tilan kulurakenne kartoitettu uudelleen. Olemme edenneet mahdollisuuksien mukaan niin sanotusti halvimman vaihtoehdon taktiikalla.
Vaikka oikeiden ja realististen säästökohteiden hakeminen on teettänyt Pertun mukaan työtä, niin lopputuloksena on syntynyt kuitenkin kohtalaiset säästöt.
– Tämä on mahdollistanut sen, että tiukasta tilanteesta huolimatta olemme pystyneet lyhentämään lainoja järjestelyiden myötä kuitenkin kohtalaisesti.
Lypsykarjatilan isäntänä sekä MTK-Iisalmen puheenjohtajana Perttu Sirviö pystyy peilaamaan maidontuotannon nykytilaa astetta laajemmin.
– Elämme vaikeita aikoja, joten nyt jos koskaan myös maajussi tarvitsee vertaistukea. Tiedän kokemuksesta, että puhuminen auttaa. Usein pelkkä puhelinsoitto saattaa olla avain ongelmien lukkoon.
Yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa
Oman tilan solmukohtiin Perttu sanoo löytäneensä ratkaisun myös ulkopuolisten asiantuntijoiden kautta.
– Neuvojat ovat paras vastaisku tilasokeudelle. Ulkopuoliset asiantuntijat näkevät asiat ja mahdolliset epäkohdat paljon selkeämmin. Hyvänä esimerkkinä on eräs kesä, jolloin sateet pilasivat monen tilan sadon. Meillä sen sijaan saatiin säilörehusta ennätyssato. Kiitos tästä kuuluu ammattinsa osaavalle kasvinviljelyasiantuntijalle, Perttu selvittää kiitollisena.
Sirviön tila tekee toimivaa yhteistyötä neljän eri asiantuntijan kanssa. Mukana ovat niin eläinlääkäri, ruokintasuunnittelija, nurmipuolen asiantuntija kuin lehmien kuntoluokitukseenkin erikoistunut henkilö.
– Lähtökohtana pidämme sitä, että raha tulee maidosta. Jotta keskituotos pysyy hyvänä, ympärille on rakennettava ammattitaitoinen verkosto. Haluan kuitenkin korostaa, että asiantuntijapalveluiden käyttöä kannattaa miettiä kriittisesti. Hyödyn täytyy olla molemminpuolista, joten neuvonnan laadusta ei kannata tinkiä, Perttu-isäntä painottaa.
- Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä
Lue myös: Antti ei ole koskaan edes harkinnut muuta ammattia – ”Olen kasvanut maajussiksi”
Kommentoi Facebookissa