Maidontuotantotilalla ei olla yhden kortin varassa – ”Vuokranavetta osoittautui pelastusrenkaaksi”

Jaakko Keihäskoski toimi ennen kotitilansa osaisännyyttä lomittajana. – Vuodet opettivat sen, että kun katsoo kaukaa, näkee myös lähelle. Niinpä suosimme myös omalla tilalla ulkopuolisia asiantuntijoita ja yhteistyötä muiden tilojen kanssa.

Jaakko Keihäskoski toimi ennen kotitilansa osaisännyyttä lomittajana. – Vuodet opettivat sen, että kun katsoo kaukaa, näkee myös lähelle. Niinpä suosimme myös omalla tilalla ulkopuolisia asiantuntijoita ja yhteistyötä muiden tilojen kanssa. (Kuva Anne Anttila)

Keihäskosken maidontuotantotilalla lehmät lypsetään kahdessa eri navetassa.

MAATALOUS Kestilässä sijaitsevalla Keihäskosken maidontuotantotilalla elämää ei ole rakennettu yhden kortin varaan. Lypsytilan kiistattomia vahvuuksia ovat kaksi erillistä navettaa sekä joustava yhteistyö naapuritilojen kanssa.

Vuoden 2014 toukokuussa perustettu maatalousyhtymä on Jaakon ja hänen vanhempiensa Anna-Maijan ja Matin yhteisissä käsissä.

– Mukavasti on mennyt, vaikka lehmät lypsetään kahdessa eri navetassa. Toimivuuden takeena on kuitenkin selkeä työnjako; minä vastaan vuokranavetan lypsystä ja vanhemmat emotilan. Muut työt tehdään yhdessä, Jaakko taustoittaa.

Ennen kotitilansa osaisännyyttä Jaakko työskenteli kymmenen vuoden ajan lomittajana.

– Tämä oli vain arvokas välivaihe, sillä tavoitteena oli jatkaa tilanpitoa. Vaikka haave isännyydestä toteutuikin, niin suunnitelmiin tuli kuitenkin jo alkuvaiheessa muutoksia. Alun pitäen meillä oli tarkoitus rakentaa olemassa olevan pihaton yhteyteen uusi navetta ja laajentaa sitä kautta toimintaa, Jaakko kertaa.

Piirustukset nostettiin hyllylle

Piirustukset laajennusosasta nostettiin kuitenkin hyllylle, kun maatalousyhtymälle tarjoutui vuonna 2015 mahdollisuus ostaa naapuritila karjoineen.

– Kaupassa tuli 16 lehmää ja 25 hehtaaria peltoa. Sen sijaan navetasta tehtiin vuokrasopimus. Tämä osoittautui kuitenkin hyvin kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Tällä tavoin saimme järkevin investoinnein lisättyä karjaa ja tehostettua samalla myös tilan tuotantoa, Jaakko ja Matti-isä puhelevat tyytyväisenä.

Kahden navetan isännät, Jaakko ja Matti-isä pyörittävät maitotilaa hyvässä yhteishengessä. – Haasteista huolimatta maitomäärät ovat nousseet ja yöunet säilyneet, isännät veistelevät hyväntuulisina.
Kahden navetan isännät, Jaakko ja Matti-isä pyörittävät maitotilaa hyvässä yhteishengessä. – Haasteista huolimatta maitomäärät ovat nousseet ja yöunet säilyneet, isännät veistelevät hyväntuulisina. (Kuva Anne Anttila)

Tällä hetkellä Keihäskosken tilan lehmäluku on kokonaisuudessaan reilut 50.

– Lypsy hoituu mutkattomasti, kun vanhemmat vastaavat päätilan 20 lehmästä ja minä hoitelen vuokranavetan 34 lypsävää. Onhan tämä työntäyteinen puuhamaa, mutta kyseessä on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, Jaakko luonnehtii.

Matti-isä sanoo vuokranavetan osoittautuneen tilan pelastusrenkaaksi.

– Vain muutama kuukausi siitä, kun Jaakko tarttui hommiin, romahti maidon hinta. Rehellisesti sanottuna 20 lehmällä ei nykypäivänä enää pärjättäisi, ei ainakaan hyvin. Vuokranavetan ansiosta säästyimme sen sijaan kalliilta rakennusinvestoinneilta, mutta pystymme kuitenkin kasvattamaan tuotantoa. Samalla voimme rauhassa miettiä seuraavaa siirtoa ja rakentaa tulevaisuutta ilman suurempaa paniikkia, Matti-isäntä iloitsee.

”Lehmän pitää olla myös mukava”

Keihäskosken maatalousyhtymän unelmissa elää edelleen uusi yhden robotin pihatto.

– Tilanne elää ja vaihtelee, joten rakentamisvuosi on edelleen auki. Pidämme suunnitelmat muutenkin hyvin löysinä, mutta kun uuden aika tulee, niin tavoitteena on noin 70 lypsävää ja yhden robotin pihatto. Entinen pihatto jäisi luonnollisesti nuorkarjan käyttöön.

Tällä hetkellä Keihäskosken tilalla panostetaan entistä voimakkaammin myös karjanjalostukseen.

– Painopiste on utarerakenteessa ja kestävyydessä, unohtamatta myöskään mukautuvaa luonnetta. Jalostus ei koskaan mene hukkaan, sillä lehmä joka soveltuu robotille, on hyvä lypsää parressakin.

Tulevaisuutta ajatellen Keihäskosken isännät seuraavat tiiviisti myös tilan kannattavuutta.

– Tarve edellä mennään. Turhat menot karsitaan, investoinnit tehdään harkiten ja muutenkin etenemme järkevien siirtojen taktiikalla. Periaatteemme on, että ensin mietitään ja vasta sitten tehdään.

  • Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Maatilan budjetti pysyy kurissa ilman vierasta työvoimaa – ”Raivaamme pellot omilla koneilla ja omin voimin”

Kommentoi Facebookissa