TIEDE Metsät puhdistavat ilmaa. Puiden lehdissä ja neulasissa tapahtuva yhteyttäminen on tehnyt elämän maapallolla mahdolliseksi. Näissä maisemissa akateemikoksi vastikään nimitetty Markku Kulmala on kulkenut pienestä pitäen; tehnyt metsätöitä ja katsellut pilviä.
Kulmala on yksi ekosysteemien ja ilmakehän vuorovaikutuksia tutkivan uuden tieteenalan perustajista.
– Olen yrittänyt integroida tutkimukseen monia näkökulmia, ongelmanasettelu kun on globaali, kaikille yhteinen, hän sanoo.
Markku Kulmalan tutkimusryhmä selvittää ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilman laatuun. Näitä ilmanlaadun ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia on paljon, ja ne ovat monimutkaisia.
– Saasteinen ilma muuttaa paikallista ja jopa globaalia ilmastoa. Ja ilmasto taas vaikuttaa eri tavoin ilmanlaatuun, lyhyesti näin, Kulmala sanoo.
Suureksi epävarmuustekijäksi ovat paljastuneet pienhiukkaset, ilmakehässä leijuvat aerosolipartikkelit. Kokoluokka, josta puhutaan, on siis metrin miljardisosa eli nanoskaala. Uudella 2,5 miljoonan euron suuruisella ERC-rahoituksellaan Markku Kulmala haluaa selvittää ilmakehän hiukkasten syntyä ja kasvua.
– Jättikaupungit kuten Peking Kiinassa ovat avainasemassa, niiden ilma on saastunutta, ja haluan selvittää, miten kaasu muuntuu hiukkaseksi siellä alle viiden nanometrin koossa. Vertailuaineistona käytämme pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä syntyviä hiukkasia.
Muuttuvaa ilmastoa tutkiessaan luonnontieteilijä työskentelee havaintojen ja mallintamisen kanssa. Koska arktiset ja boreaaliset alueet ovat muuttumassa, näillä alueilla tarvitaan seuraavan sukupolven tutkimusinfrastruktuureja ja mittausaineistoja. Muutamia mittaamisen superasemia on jo rakennettu ja rakennetaan Venäjälle ja Kiinaan.
– Voimme arvioida ja tehdä jonkinlaisia ennusteita ilmakehän muuttumisesta vain, jos meillä on luotettava mittausdata käytössämme. Hyvällä alulla silti ollaan, parikymmentä vuotta olemme tällaista dataa Suomessa säntillisesti keränneet, Kulmala sanoo.
Akatemiaprofessori Markku Kulmala on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkija. Hänen johtamansa tutkimus on ratkaisevasti lisännyt ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista.
– Mutta yksin tätä ei tehdä. Myös nyt on mukana tahoja kotimaasta, Pohjoismaista ja erilaisista EU-hankkeista, kuten Suomen Akatemian huippututkimusyksikkömme Finnish Center of Excellence-ATM, pohjoismainen huippuyksikkö CRAICC ja eurooppalainen BACCHUS-hanke, Kulmala kertaa.
Mieluusti hän taas palaa Hyytiälän metsäasemalle, sille tärkeimmälle kotimaiselle mittausasemalle.
Kommentoi Facebookissa