TURVAPAIKANHAKIJAT Savu on hälventynyt maanantaina syntyneen turvapaikanhakijoiden pakkopalautuskohun ympäriltä, ja nyt kolme vuorokautta myöhemmin voidaan jo tarkemmin katsoa mitä oikeasti on tapahtunut.
Myöhään maanantai-iltana lähellä puolta yötä Afganistaniin palautettiin turvapaikanhakijoita, jotka olivat saaneet kielteisen päätöksen. Sosiaalisessa mediassa esitettiin väitteitä, että mukana olisi raskaana oleva nainen ja pieniä lapsia, perheitä. Hufvudstadsbladet uutisoi kuinka St1 olisi kieltäytynyt tankkaamasta kyseistä lentokonetta, vaikka yhtiöllä ei ole mitään toimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Päivän Lehden artikkelin aiheesta voit lukea tästä.
Turvapaikanhakijoiden palautuslennoista vastaava sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi, että väärä tieto palautuslennosta lähti liikkeelle voimakkaasti ja organisoidusti. Kansanedustajille ja sisäministeriön virkailijoille lähetettiin selkeästi ohjattuna vähintään viisisataa sähköpostia.
Mielenosoituksia oli järjestämässä Stop Deportations Finland -niminen verkosto. Mielenosoittajat koettivat estää Pasilan poliisiasemalla hälytysajoneuvojen lähtöä tehtäviinsä ja lentoasemalla yritettiin kiipeillä verkkoaidan yli, toki suurin osa osoitti mieltään rauhallisesti. Seuraavana päivänä mielenosoituksia jatkettiin Kansalaistorilla, jossa mukana oli myös kansanedustajia.
Poliisilla ei harkintavaltaa
Yön tehtävistä selvittyään poliisi tiedotti poikkeuksellisesti normaalia tarkemmin tapauksesta seuraavana aamuna. Taustasta selvisi, että Hämeen poliisi oli aikaisemmin hakenut Asikkalasta afgaaniperheen palautettavaksi, koska heillä oli kielteinen turvapaikkapäätös.
Päätöksestä oli kuitenkin valitettu ja käsittely kesken. Itä-Suomeen Joutsenon säilöönottoyksikköön siirretyn perheen oikea tilanne selvisi sunnuntaina, kun lento oli maanantaina yöllä. Poliisilla ei ole palautuksissa harkintavaltaa, se ainoastaan toimeenpanee käännytykset. Kun selvisi, että kyseinen käännytyspäätös ei ollut lainvoimainen, poliisi keskeytti käännytyksen.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sekä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson jakoivat kuitenkin väärää tietoa raskaana olevan naisen ja lasten mukanaolosta lennolla. He pahoittelivat julkisesti tunnekuohusta johtunutta virhettään. Ville Niinistö viittasi erehdyksensä johtuvan edellä mainitusta tapauksesta.
Palautuslentoja on paljon
Palautuslentoja tehtiin viime vuonna 30 ja tämän vuoden puolella jo kuusi. Lennoista kolme on suuntautunut Afganistaniin. Afganistaniin on palautettu myös naisia ja lapsia EU-maiden kesken tehdyn periaatepäätöksen mukaan.
Poliisihallituksen mukaan vuosina 2011–2016 on palautettu noin 20 000 henkilöä, joista ”saatettuna” 3 930 henkeä. Poliisitermi tarkoittaa rikoksen johdosta tai oleskeluluvan puuttumisen johdosta palautettua. Viime vuonna kuljetettiin charter-lennolla 1 400 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta Irakiin. He palasivat vapaaehtoisesti ja saivat rahallista tukea.
Kysymys turvalliseksi katsottavasta maasta on monisäikeinen. Ulkoministeriö ei suosittele matkustamista esimerkiksi Afganistaniin, jossa väkivallan uhka on korkea erityisesti alueilla, joissa on kapinallistoimintaa. Nyt palautetut henkilöt jäivät kaikki maan pääkaupunkiin Kabuliin.
Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista myös Somaliaan. Vajaa viikko sitten sinne karkotettiin Suomessa törkeisiin rikoksiin syyllistynyt raiskaajamurhaaja vasten tahtoaan.
Perheiden palauttamisen vaikeus
Raskaus ei estä henkilön palauttamista, eivätkä myöskään lapset. Asiasta on kuitenkin hyvä keskustella, ja sekä sisäministeri Paula Risikko että pääministeri Juha Sipilä ottivat kysymyksen esille. Yleispätevää ohjetta on mahdotonta tehdä, ja viranomaisilla on aina harkintavalta.
Miten olisi toimittava esimerkiksi kuvitteellisessa tapauksessa, jossa perheen isä syyllistyy rikoksiin? Palauttaa koko perhe, vai hajottaa perhe ja palauttaa isä, vai antaa turvapaikka myös rikoksiin syyllistyneelle isälle?
Suomalaisten suuri enemmistö haluaa auttaa hädänalaisia, mutta palauttaa kielteisen päätöksen saaneet. Sisäministeriön teettämässä kyselyssä Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka 78 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti.
Reilusti yli puolet vastaajista oli samaa tai vahvasti samaa mieltä myös siitä, että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden työllistymistä tulee nopeuttaa helpottamalla työllistymisoikeuksia ja työlupien saamista.
Tolkun ihmisiä on oikeasti
Presidentti Sauli Niinistö puhui aikoinaan ”tolkun ihmisistä”. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Erkka Railo kirjoittaa tuoreessa blogissaan, kuinka suurin osa suomalaisista vieroksuu keskustelua, jota ihmisten mielestä hallitsevat räyhäkkäät ”ääripäät”.
– Keskustelu näyttää siltä, että ihmiset jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka haluavat ottaa Suomeen kaikki turvapaikanhakijat ja niihin, jotka eivät halua ottaa Suomeen ketään.
Railo pitää itsestäänselvyytenä, että valtaosa ihmisistä sijoittuu kahden edellä mainitun ryhmän väliin. Suurin osa halunnee antaa turvapaikan niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Mellakointi aiheuttaa karhunpalveluksen turvapaikanhakijoille.
– Jos virkatehtävissä olevien poliisien vastustamiseen suhtaudutaan hyväksyvästi, niin sallivamman pakolaispolitiikan kannattajat menettävät asiansa oikeutuksen edellä mainitun enemmistön silmissä.
Tämä enemmistö päättää, mihin suuntaan suomalainen pakolaispolitiikka menee. Maahanmuuttopolitiikassa Railon mukaan vahvoilla on se puolue tai poliitikko, joka pystyy uskottavasti ottamaan ihmisten asiaa koskevat huolet huomioon samalla kun tarjoaa inhimillisesti kestävää pakolaispolitiikkaa.
Mitä tapahtui Metsälässä?
Väärät tiedot vain lietsovat vastakkainasettelua. Maanantaina myös Metsälän säilöönottokeskuksessa oli mielenosoitus. Vasemmistoliiton Li Andersson päivitti Facebookiin sanatarkasti seuraavasti:
”Säilöönottokeskuksen edustalla tilannetta tarkkailevalta henkilöltä saamani tiedon mukaan poliisi on juuri vienyt väkisin yhden afganistanilaisen lapsiperheen, vaikka he olivat eilen jättäneet uuden turvapaikkahakemuksen.”
Metsälän säilöönottokeskus on Helsingissä ja väite perustuu silminnäkijähavaintoon, artikkelin alussa mainittu perhe oli Itä-Suomessa. Jos joku epäilee Päivän Lehden sitaattia, voi tarkistaa asian Demokraatista.
Mitä tapahtui Metsälässä? Nyt olisi faktantarkistajilla töitä. Minkäänlaista pahoittelua perättömistä tiedoista ei Li Andersson ole muista poiketen esittänyt ja kukaan ei ole vahvistanut toista tapausta. Mielenosoitusten jälkeisinä päivinä Li Andersson kommentoi ISTV:n haastattelussa tapahtumia poikkeuksellisen vaivaantuneen oloisena.
Vaivautuneisuudelle lienee ollut syynä haastattelussa mainittu vasemmistoliiton vaalivideo, jonka otsikko on: ”Epävarmuuden ja väärän tiedon keskellä on tärkeää pysyä faktoissa.”
- Facebook-kommentoijille tiedoksi, että kirjoittaja ei kuulu mihinkään poliittiseen puolueeseen. Sen sijaan hän on yli 25 vuotta kuulunut Journalistiliittoon, jonka hyväksymiä Julkisen sanan neuvoston laatimia journalistin ohjeita noudattaa.
- EDIT KLO 10:56 Lisätty Li Anderssonin Facebook-päivitys, joka alkuperäisessä artikkelissa kerrottiin virheellisesti olleen poistettu.
Kommentoi Facebookissa