Meriharjus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kala – ulkomerelle istutettiin 280 000 poikasta

Eräsuunnittelija Kari Sarajärvi ja erätarkastaja Markus Aho istuttivat meriharjusta ulkomerelle Merivartioston avulla.

Eräsuunnittelija Kari Sarajärvi ja erätarkastaja Markus Aho istuttivat meriharjusta ulkomerelle Merivartioston avulla. (Kuva Metsähallitus)

Menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut sukupuuton partaalle.

LUONTO Metsähallituksen kala-ammattilaiset onnistuivat istuttamaan äärimmäisen uhanalaista meriharjusta ulkomerelle Merivartioston avulla. Meriharjus on vähiin käynyt kala, joka kutee meressä päinvastoin kuin harjukset yleensä.

Työ meriharjuksen pelastamiseksi jatkuu määrätietoisesti. Pelastusoperaatio aloitettiin Metsähallituksen Eräpalvelujen johdolla vuonna 2014. Aluksi Metsähallitus laati maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä meriharjusta koskevan hoitosuunnitelman yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja paikallisten toimijoiden kanssa.

Jotta kanta olisi turvassa, Perämeren Ulkokrunnin vesiltä pyydettiin emokalasto talteen yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken ja Krunni-säätiön kanssa. Ensimmäiset tuki-istutukset tehtiin vuoden 2017 kesäkuussa. Meriharjuksen perimä on otettu turvaan Luonnonvarakeskuksen Keminmaan laitokselle.

Nyt Metsähallituksen eräsuunnittelija Kari Sarajärvi ja erätarkastaja Markus Aho istuttivat 280 000 vastakuoriutunutta poikasta Ulko- ja Maakrunnin vesille. Istutukset tehtiin ulkomeren kivikkoisille rannoille, joihin meneminen tuo omat haasteensa. Työ ei olisi onnistunut ilman Merivartioston apua.

Selkämerellä, Merenkurkussa ja Perämerellä menneinä vuosikymmeninä yleisenä esiintynyt merikutuinen harjus on taantunut sukupuuton partaalle. Meriharjus on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Tällä hetkellä kalastusasetuksen mukaisesti harjus meressä on rauhoitettu.

Meriharjuksen biologinen suojeluarvo on suuri, sillä laji kuuluu Pohjanlahden alkuperäiseen kalastoon. Murtovedessä lisääntymään sopeutuneena se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen harjusmuoto. Tavoitteena on estää meriharjuskantojen häviäminen Suomesta. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on saada meriharjuskannat elinvoimaisiksi ja kestävän kalastuksen piiriin.

Meriharjuksen kannanhoito vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä viranomaisilta, vesialueen omistajilta, paikallisilta päätöksentekijöiltä ja kalastajilta. Tuloksia hoitotoimista on odotettavissa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua niiden aloittamisesta.

Lue myös: Patojen purkaminen saa kannatusta suomalaisilta – jokia kunnostetaan maailmalla kalaystävällisiksi

Kommentoi Facebookissa