HIIHTO Urheilutoimittajain liiton valinta vuoden 2019 parhaaksi urheilijaksi julkistetaan ensi torstaina Urheilugaalassa. Todennäköisesti valituksi tulee jalkapalloilija Teemu Pukki. Tosin vanhan liiton väki saattaa yllättää äänestämällä ykköseksi hiihdon MM-pronssimitalistin Iivo Niskasen.
Suomi menestyi vuonna 2019 joukkuelajeissa. Miesten jääkiekkomaajoukkue ja nuorten jääkiekkomaajoukkue voittivat MM-kultaa ja naisten jääkiekkomaajoukkue hopeaa. Miesten jalkapallomaajoukkue saavutti myös paikan 2020 EM-kisoihin.
Yksilölajeissa ei mennyt kovinkaan vahvasti. Niskasen pronssi jäi ainoaksi suomalaismitaliksi hiihdon MM-kisoissa. Lumilautailija Rene Rinnekangas sijoittui X Gamesissa slopestylessa toiseksi ja Enni Rukajärvi kolmanneksi. Tosin moni vanhan liiton urheilutoimittaja tuskin edes tietää, mikä X Games on.
Valtteri Bottas sijoittui Formula ykkösten MM-sarjassa toiseksi voitettuaan neljä osakilpailua. Bottaksen saavutuksen arvoa himmentää ylivoimainen auto ja selkeä tappio tallikaverilleen Lewis Hamiltonille.
Suomesta on 2010-luvulla tullut joukkuelajien maa. Yksilölajeissa montaa maailman huipputason suomalaisurheilijaa ei tällä hetkellä ole. Toista oli vuonna 1999. Se vuosi oli suomalaisessa yksilölajiurheilussa suorastaan käsittämättömän kova.
Vuoden urheilijaksi 1999 äänestettiin Ramsaun MM-kisoissa kolme MM-kultaa voittanut Mika Myllylä. Toisen perättäisen Formula ykkösten maailmanmestaruuden voittanut Mika Häkkinen jäi äänestyksessä toiseksi ja neljännen perättäisen rallin maailmanmestaruutensa voittanut Tommi Mäkinen kolmanneksi.
Keihäänheitossa MM-kultaa voittanut Aki Parviainen oli äänestyksessä neljäs. Alppihiihdon MM-kultaa voittanut Kalle Palander oli viides.
Mäkilegenda Janne Ahonen ei päässyt äänestyksessä edes kymmenen parhaan joukkoon, vaikka voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja sijoittui maailmancupissa toiseksi. Ramsaun MM-kisoissa Ahonen jäi neljänneksi molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa sekä joukkuemäessä, eivätkä suomalaiset urheilutoimittajat noteeranneet ”pienempiä kilpailuja”, kuten mäkiviikkoa ja maailmancupia.
Jos Ahonen olisi saavuttanut vuoden 1999 tuloksensa 2019, taistelisi hän Pukin kanssa Vuoden urheilijan tittelistä. Todennäköisesti Ahonen sijoittuisi äänestyksessä ainakin toiseksi.
Parviainen tai Palander valittaisiin todennäköisesti vuoden urheilijaksi Pukin saavutuksista huolimatta. Myllylän, Häkkisen tai Mäkisen valinta Vuoden urheilijaksi olisi itsestäänselvyys.
Tultuaan valituksi vuoden 1999 parhaaksi urheilijaksi, kommentoi Myllylä urasuunnitelmiaan YLE:lle seuraavasti:
– Säästöliekillä meno tekee hyvää, ja toivottavasti valo siintää tunnelin päässä. On henkisestä asenteesta, voitontahdosta ja suomalaisesta sisusta kiinni, että pystyy houkuttelemaan esiin huippukunnon uudelleen. Epävarmaa tietysti on mukanaoloni Salt Lake Cityssä (olympiakisat 2002) vielä tässä vaiheessa, mutta henkisesti olen asennoitunut olevani siellä, Myllylä kertoi.
Myllylän ura ja elämä romahtivat Lahden 2001 doping-skandaalissa. Hän kuoli vuonna 2011 vain 42-vuotiaana.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomen mäkihypyn tasosta karu fakta – tasaista taistoa turkkilaisia vastaan
Kommentoi Facebookissa