Miksi seksirikostuomitun Auerin kirjan kannesta katsovat alaikäiset lapset?

Murhalesken muistelmien kansikuva, lasten silmillä olevat mustat laatikot toimituksen. (Kuva Into)

Anneli Auer paljastaa hovioikeuden salaisiksi määräämiä asioita.

RIKOS Korkeimman oikeuden hylättyä Anneli Auerin vaatimuksen seksuaali- ja väkivaltarikostuomionsa purkamisesta, moni huokaisi helpotuksesta. Vaikka vakavat rikokset on syytä tutkia ja tuomita huolellista harkintaa käyttäen, ovat Aueriin liittyvät tutkinnat, oikeudenkäynnit ja tuomiot muuttuneet draamasta farssiksi.

Jo Anneli Auerin aviomiehen Jukka S. Lahden joulukuussa 2006 Ulvilassa tapahtuneen surman tutkinnassa tehtiin lukuisia alkeellisia virheitä. Asunnon peseytymistiloissa ei suoritettu lainkaan teknistä rikostutkintaa, huoneiston jäteastiasta tutkittiin vain päällimmäiset pussit, Auer sai hakea pakastimesta tavaraa ilman valvontaa ja ”tuntemattoman tekijän” jättämä DNA paljastui lopulta olevan rikosteknisen laboratorion tutkijalta peräisin – vain muutamia mainitaksemme.

Porin poliisin ensimmäinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti pyysi aiheellisesti kolmen tuloksettoman kuukauden jälkeen jutun siirtoa KRP:lle, ja uudeksi tutkinnanjohtajaksi määrättiin Teijo Ristola. Silloinen lääninpoliisijohtaja, nykyinen eläkeläinen Mikko Paatero perui käsittämättömästi siirron.

Joutsenlahti lähetti sittemmin Auerille erään epäillyn porilaisnäyttelijän kuvan, jonka jälkeen hänet olikin helpompi poimia ryhmätunnistuksessa. Hovioikeuden mielestä Joutsenlahti ei tehnyt asiaa tahallaan vaan tyhmyyttään, jos sellaisesta vapauttavasta tuomiosta voi nyt ylpeä olla.

Kaikki osapuolet voivat olla yhtä mieltä vain siitä, että Ulvilan murhaaja on kymmenen vuoden jälkeen edelleen vapaana.

Syytön murhaan, syyllinen seksuaalirikoksiin

Auer vangittiin syksyllä 2009 ja tapausta käsiteltiin eri oikeusasteissa vuosina 2010–2015. Kun Korkein oikeus hylkäsi syyttäjien, Auerin kolmen nuorimman lapsen sekä surmatun veljen valituslupahakemukset, hovioikeuden viimeinen murhasyytteestä vapauttava päätös jäi voimaan.

Anneli Auer pidätettiin syksyllä 2011 uudelleen, nyt epäiltynä törkeistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Rikoskumppanina epäiltiin olleen Auerin entinen miesystävä Jens Kukka. Rikokset olivat tapahtuneet vasta Jukka S. Lahden surman jälkeen.

Joku piti uusia syytteitä poliisin keinona saada Auer tuomiolle edes jostain, ja tutkinnoissa on seikkaillutkin muun muassa salaperäinen peitemies Seppo. Samoin seksuaalirikosjutun todistajina olleita asiantuntijoita on kritisoitu.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo Anneli Auerin kirjan Murhalesken muistelmat kansiliepeessä, että ”rikoksesta epäiltyä on kohdeltava syyttömänä, kunnes asiasta on annettu langettava lainvoimainen tuomio”.

Näin tehtäköön, Anneli Auer on syytön murhaan. Mutta Korkein oikeus piti ennallaan hänen saamansa seksuaalirikostuomion, joka oli 7 vuotta 6 kuukautta vankeutta kahdeksasta seksuaalirikoksesta, kolmesta törkeästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelystä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta. Jens Kukan tuomio oli 10 vuotta.

Yksityiskohdat on julistettu salaisiksi

Rikoksilla oli neljä alaikäistä uhria, jotka tekoaikana olivat olleet 3–11-vuotiaita. Lapsiuhrit saivat korvauksia yhteensä 160 900 euroa ja heidän suojelemisekseen oikeus ei kertonut henkilöllisyyksiä eikä tarkempia teonkuvauksia. Tuomion yksityiskohdat määrättiin salaisiksi 60 vuoden ajan.

Toukokuussa 2016 Auer jätti Korkeimmalle oikeudelle purkuhakemuksen seksuaalirikostuomiosta, syyskuussa julkaistiin Murhalesken muistelmat. Kirjan sivuilla Anneli Auer selostaa murhatutkimusta, kohteluaan ja teorioitaan oikeasta murhaajasta, mutta myös yksityiskohtaisesti seksuaalirikostutkinnan väitteitä ja sen tutkimuksia. Myös Aueria tukevissa blogeissa on paljastettu salassa pidettävää aineistoa.

Seksuaalirikoksesta annetusta hovioikeuden päätöksestä löytyy myös julkinen seloste, vaikka suuri osa materiaalia on salaista. (Kuva Fotolia)
Seksuaalirikoksesta annetusta hovioikeuden päätöksestä löytyy myös julkinen seloste, vaikka suuri osa materiaalia on salaista. (Kuva Fotolia)

Salaiseksi julistetun oikeudenkäyntimateriaalin paljastaminen rikkoo Lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta ja sen 23. pykälää. Asiassa julkiseksi annetut tiedot löytyvät päätöksen 27.6.2013 Diaarinro R 12/1625 linkistä löytyvässä julkisessa selostuksessa.

Korkeimman oikeuden hylkäävän päätöksen jälkeen asianajaja Juha Mannerin välittämän tiedotteen mukaan Auer ihmettelee vielä erityisesti sitä, ettei tuomiota purettu edes hänen vanhimman tyttärensä osalta.

Sakkoa, vankeutta ja korvauksia

Salaiseksi julistetun oikeudenkäyntimateriaalin julkaiseminen on salassapitorikos, josta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Me emme ota kantaa, miltä osin Auerin kertomukset salaiseksi julistetusta aineistosta pitävät paikkansa. Emme ota kantaa myöskään siihen, ketkä Auerin seksuaalirikostuomion uhrit ovat.

Mutta erityisen häiritsevältä tuntuu se, että Auer on valinnut kirjansa kansikuvaksi perhekuvan, jossa lasten kasvoja ei ole suojattu millään tavalla, vaikka kuvan ottamisesta toki on jo aikaa. Lapsilta ei ole kysytty suostumusta esiintymiseen julkisesti tällaisessa yhteydessä.

Alaikäisen henkilön intimiteettisuoja on suurempi kuin aikuisen, ja kuvan sekä nimen julkaiseminen pitäisi soittaa hälytyskelloja kustantajallakin. Ennen Korkeimman oikeuden päätöstä kustantaja Into väittää Helsingin Uutisille asiassa käytetyn syvällistä pohdintaa.

Anneli Auer ei saa olla missään yhteydessä sijaisvanhempien luona eläviin lapsiinsa, ainoastaan kuvan ottaneeseen nyt jo täysi-ikäiseen vanhimpaan tyttäreensä. Liian kovan kohtalon kärsineiden nuorempien lasten käyttäminen oman kirjan markkinoinnissa ei voi olla hyväksyttävää.

Ei voi välttyä ajatukselta, että saatuaan Korkeimmasta oikeudesta vahvistuksen murhaepäilyistä vapautumiselleen, Auer on uskonut lopulta vapautuvansa myös seksuaalirikostuomiosta.

Valtiokonttori myönsi Anneli Auerille 545 800 euroa korvauksia murhatutkinnan aikaisesta yli 600 päivän vapaudenmenetyksestä. Yli puolen miljoonan euron korvauksissa on se hyvä puoli, että siitä riittää korvauksia myös lapsille, jos he sellaista päättävät hakea.

Kommentoi Facebookissa