Tomaattikastikkeen uudet seikkailut Lähi-idän liepeillä

Kotigokilla on edelleen tomaattikastike tukevasti mukana, nyt varioidaan liharuokaa. (Kuva Timo Ernamo)

Kotigokki keskittyy tällä kerralla marokkolaishenkiseen makkarapaistokseen.

RUOKA Viikko sitten kirjoitin tuoreista tomaateista tehdystä soosista. Sen helpoin jalostustapa on paistaa jauhelihaa, maustaa se suolalla ja pippurilla ja kaataa kastike päälle ja hauduttaa sen aikaa, että spagetti kypsyy al denteksi (se kuuluisa purutuntuma säilyy). Jos osan säilyttää ilman lihaa, on soosia niin kasvis- kuin lihansyöjillekin.

Italiassa ne täyttelevät putkimakaroneja tomaattikastikkeella ja kuorruttavat juustolla uunissa. Erittäin hyvää, kun sen osaa.

Kannattaa hankkia mahdollisimman paksuja putkia, kutenTuffolia, jota maahan tuo Ceesta (niillä on myös postimyynti).

***

Yksi erinomainen valmistustapa on tehdä enemmän yrttien varaan laskettu kastike ja täyttää sillä kesäkurpitsoja. Ne halkaistaan pituussuunnassa ja pehmeä aines koverretaan lusikalla pois.

Kesäkurpitsat voi esisuolata ja pyyhkiä talouspaperilla suolan irrottama neste pois.

Täytetään kastikkeella ja laitetaan juustoraastetta päälle. Paistoaika noin 15 minuuttia, vihannes ei saa pehmetä liikaa.

Täytetyt kesäkurpitsat matkalla uuniin. (Kuva Timo Ernamo)
Täytetyt kesäkurpitsat matkalla uuniin. (Kuva Timo Ernamo)

***

Tällä palstalla keskitytään nyt makkarapaistokseen. Kas, Berliinissä pyörineet ainakin tietävät currywurstin, mutta minun mielestäni se on vähän banaali sapuska, joten tein sitten uudisversion horstin, sen vesselin nimeen.

Tästä on täysin perusteltua tehdä myös Mutti-pohjainen versio, meillä vain sattui olemaan isoja tomaatteja, joista tulee kastikkeelle juuri sopiva rakenne tähän ruokaan.

***

Kastike tehdään, kuten viikko sitten palstalla kerroin. Tomaatteja saa olla reilusti, kastikkeen pitää nippa nappa peittää muu paistos.

Mausteissa tulee ero. Tähän kastikkeeseen kannattaa laittaa hyvää sinappia 1–2 teelusikallista (käytettiin Ruoveden Herkun konjakkisinappia, niilläkin on myös postimyynti, mutta Pirkka konjakkisinappi on käytännössä sama tuote). Lisäksi kastike tarvitsee 1–2 teelusikallista vahvaa currya ja jos kantti riittää, voi sinne laittaa vähän joukkoon kardemummaa, kanelia ja muskottipähkinää.

Suolan kanssa pitää olla erityisen varovainen, koska makkarassa on suolaa. Jos maustaminen menee yli, älä lisää ruokosokeria, se ei tehoa. Lisää hieman juoksevaa hunajaa ja luota lopun osalta perunaan eli sen suolaa ja liikaa mausteisuutta absorboivaan vaikutukseen.

***

Sitten otetaan kaksi suurehkoa yleisperunaa, yksi fenkoli ja noin 10 sentin pala purjoa. Putsataan vihannekset ja kuutioidaan.

Otetaan makkaraa, koekeittiö käytti HK:n uutta Marokon Hassania, mausteista merguez-makkaraa. Pilkotaan makkarat myös. Käytetty paketti oli 250-grammainen.

Makkarapaistos matkalla uuniin. (Kuva Timo Ernamo)
Makkarapaistos matkalla uuniin. (Kuva Timo Ernamo)

***

Laitetaan öljyä pannulle ja kun se on kuumennut, kaadetaan ainekset pannulle ja sitten ruvetaan pyörittämään melko hiljaisella tulella. Tarkoitus ei ole ruskistaa mitään, vaan freesata ainekset.

Kun tuoksu alkaa olla hyvä, sammuta hella ja laita hetkeksi kansi päälle.

Onhan sinulla juustoraastetta nyt? Mozzarella toimii hyvin, koska paistos on niin mausteinen, että mieto raaste on oikein hyvä valinta.

***

Kaada makkaraperunat uunivuokaan ja levitä lastalla tomaattikastike päälle ja ripottele juustoraastetta siihen.

Perunoiden esikypsennys tekee sen, että lyhyehkö paistoaika uunissa riittää. Eli paista 200 asteessa kiertoilmassa niin kauan, että juustoraaste alkaa saada väriä. Pitäisi mennä noin vartti. Sammuta uuni ja jätä paistos jälkilämmöllä rauhoittumaan.

Makkarapaistoksen loppu alkaa häämöttää. (Kuva Timo Ernamo)
Makkarapaistoksen loppu alkaa häämöttää. (Kuva Timo Ernamo)

***

Syö hyvin. Olut maistuu, mutta niin maistuu libanonilainen punaviinikin, erityisesti tilausvalikoiman Ch. Musarin Hochar. Edullisempi vaihtoehto tälle ruoalle on kyllä Domaine Wardyn Les Terroirs ja hyvin sekin toimii.

Ei näitä ihan näin mutkikkaasti tarvitse väkertää, mutta itselleni perinpohjainen mopon karkuutus takaa sen, etten ajattele mitään ikävää sen enempää ruokaa tehdessä, sitä syödessä kuin sulatellessakaan.

Keittiössä on kotioloissa, eikä saisi koskaan olla kiire minnekään. Yritin muistaa tämän silloinkin, kun lapset olivat pieniä.

Se ei aina ollut helppoa.

Kotigokki Timo Ernamo, itse teossa.
Kotigokki Timo Ernamo, itse teossa.

Kuka on Kotigokki?

Kirjoittaja Timo Ernamo on 58-vuotias vaari, joka on työskennellyt kirjankustantamoissa miltei 30 vuotta. Se on lähes yhtä kauan kuin hän on kirjoittanut ruoasta.

Entisen aktiiviliikkujan voi nähdä metsässä sienikorin kanssa tai vesistöjen äärellä virvelin ja jopa onkivehkeiden kanssa heilumassa, niin rannalla kuin veneessäkin.

Hän on syntyperäinen raumalainen, joka lähti Helsinkiin opiskelemaan 1977 ja jäi sille tielle. Nykyisin hän on Johnny Knigan toimituspäällikkö. Kniga on WSOY:n itsenäinen kustannusyksikkö.

Kommentoi Facebookissa