LIIKENNEMINISTERI Virastojen pääjohtajien muodostama esiselvitystyöryhmä ehdotti helmikuun puolivälissä, että Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Uusi virasto aloittaisi toimintansa 1.1.2018.
Mukana työryhmässä olivat Trafin pääjohtaja Kari Wihlman, Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa, Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Ilmatieteen laitoksen liiketaloudellinen toiminta jatkuisi tulevaisuudessakin Ilmatieteen laitoksessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö oli asettanut marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys liikenteen ja viestinnän viranomaistoimintojen uudelleen organisoinnista. Kun STT uutisoi asian etenemisestä vapunpäivänä, Viestintävirasto halusi muun muassa Iltalehdessä julkaistuun artikkeliin korjauksen.
”Viestintäviraston mukaan kyseessä ei ole hallituksen aie, vaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk).”
Jättivirasto ei toimintasuunnitelmassa
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin suurhanke liikenneverkko, Suomen liikenneväylien yhtiöittäminen, kaatui hallituskumppaneiden vastustukseen. Hanke oli Bernerin oma, eikä se kuulunut hallitusohjelmaan.
Viikko sitten hallitus kävi puoliväliriihessä läpi saavutuksensa ja suunnitelmansa, niistä syntyi valtioneuvoston kanslian 74-sivuinen julkaisu Ratkaisujen Suomi: Puolivälin tarkistus. Hallituksen toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019.
Hallituksen toimintasuunnitelmassa loppukautensa ajalle ei mainita jättivirastoa tai virastojen yhtiöittämistä. Siksi tuntuu hieman hämmentävältä lukea liikenne- ja viestintäministeriön omaa uutta ilmoitusta asiasta, jossa toteutumista ei edes kyseenalaisteta miltään osin.
Esiselvityksiä saa toki tehdä, mutta eri ministeriöihin ulottuvan vaikutuksen olettaisi vaativan myös poliittisen päätöksen asiasta. Aikataulussa on sentään joustettu vuoden verran, kun nyt uuden ilmoituksen mukaan ”uudet organisaatiot aloittavat 1.1.2019”.
Alkuperäinen aikataulu oli täysin epärealistinen. Virastouudistus toteutettaisiin kuitenkin pitkälle siten, kuten esiselvityksessä ehdotettiin kaksi kuukautta aikaisemmin.
Virastojen yhdistäminen epäilyttää
Lausunnon antajat ovat kiittäneet uudistuksen tavoitteita, eikä tavoitteissa tietysti mitään vikaa olekaan.
”Virastouudistuksen tavoitteena on parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä.”
Tavoitteet ja selvitykset ovat kuitenkin turhan yleisluonteisia. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, ettei esiselvityksestä ilmene esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen mahdollisuuksia tuottaa siltä jatkossakin edellytettyjä palveluja. Ulkoministeriö puolestaan ei näe, kuinka virastojen yhdistäminen hyödyttäisi Kyberturvallisuuskeskusta ja sen roolia.
”Synergiaedun hakeminen toisistaan hyvin erilaisia virastoja yhdistämällä ei toisi parasta lopputulosta.”
Viestintävirastossa toimivan Kyberturvallisuuskeskuksen osalta tarkasteltaisiin siksi jatkossa myös kyberturvallisuusasioiden mahdollista – kyllä – yhtiöittämistä tai siirtämistä Huoltovarmuuskeskukselle.
Yhtiö vain yhtiöittämisen takia
Kun valtion virastoja halutaan yhtiöittää, muutoksesta olisi seurattava jotain hyötyä. Yhtiöittämisen tavoitteena pitäisi olla läpinäkyvyyden parantuminen, mutta toistaiseksi se on tuottanut vain salailua, kuten Päivän Lehden artikkelista voi lukea tästä.
Valtioneuvoston kanslian lausunnon mukaan yhtiöihin tulisi siirtää vain liiketoiminnan kannalta välttämättömät resurssit. Poliisihallitus puolestaan toteaa, että yhtiöittäminen voi vaikuttaa jo käytännön yhteistyöhön viranomaisten välillä.
”Viranomaisilla on virkavastuu toiminnassaan, vastaavaa ei ole automaattisesti yhtiön henkilöstöllä.”
Poliisihallitus kiinnittää huomiota siihen, että uudistuksen myötä voi aiheutua vain lisää sääntelyä ja salassapitosopimuksia, jotka vaativat yhä enemmän työtä ja aikaa.
Valtioneuvoston kanslia moittii lausunnossaan lisäksi sitä, että virastoja tuntemattoman on hyvin vaikea saada edes käsitystä siitä, millaista virastoa ollaan synnyttämässä.
Liikenneverkon lohdutuspalkinto?
Valtioneuvoston kanslian lausunnon mukaan uudistus näyttää liikennekeskeiseltä. Selvityksessä muun muassa ehdotetaan, että ”Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminta yhtiöitettäisiin valtion erityistehtäväyhtiöksi, esiselvityksen yhteydessä tehdyn erillisselvityksen mukaisesti”.
Nykyisessä tilanteessa liikenteen ohjauskeskukset valvovat liikennettä teillä, radoilla ja merellä. Selvityksen mukaan uuteen yhtiöön koottaisiin meriliikenteen, tieliikenteen ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot Liikennevirastosta ja rautateiden Finrail Oy:stä ja siihen olisi mahdollista yhdistää myös Finaviasta eriytettävä lennonvarmistustoiminta.
Yhtiömuotona olisi holding-yhtiö, joka toimisi emoyhtiönä erillisille kulkumuotokohtaisille yhtiöille.
”Uudistuksella pyritään edesauttamaan liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä yksityisellä sektorilla ja uuden liiketoiminnan syntymistä.”
Kuulostaako Bernerin kaatuneen liikenneverkon lohdutuspalkinnolta? Virastouudistus edellyttää kuitenkin useiden uusien lakien ja asetusten valmistelua ja nykyisten muuttamista. Hanketta varten perustetaan siksi viisi työryhmää.
Kommentoi Facebookissa