RUOKA Viime syksynä järjestetyn kansanäänestyksen tulos on uutisoitu näyttävästi lähes jokaisessa mediassa ja jopa Yleisradion pääuutislähetyksessä. Äänestykseen osallistui liki 50 000 suomalaista ja tulos oli hieno – satavuotiaan Suomen kansallisruoaksi valittiin ruisleipä.
Ruisleipä on se, mitä ulkomaille muuttaneet eniten Suomesta kaipaavat. Mutta vaikka ruis on nykyään todellinen suomalaisuuden symboli, se on alunperin syyrialainen maahanmuuttaja. Ruisleivän juuret löytyvät nimittäin kovin kaukaa Suomesta.
Ensimmäinen ihmisten viljelemä viljakasvi oli ruis. Syyriasta, Eufrat-joen alueelta Abu Hureirasta on löytynyt jopa 11 000 vuotta vanhoja rukiin jyviä. Eurooppaan ruis saapui tietämyksen mukaan joskus 600–400 eaa. Antiikin kreikkalaiset kammosivat pahanhajuiseksi sanomaansa ruispuuroa, antiikin Roomassa ruis kelpasi vain spelttiin sekoitettuna ja kaikkein alimpien luokkien jauhoksi.
Keskiajalla rukiin suosio Euroopassa alkoi nousta. Ruis selviytyi sellaisessakin maassa, missä vehnä ei kasvanut ja se kesti huomattavasti karumpia olosuhteita. Kuten tiedetty, Suomi on köyhä ja siksi jää, ja sen jään alla eivät kovin monet kasvit menestyneet. Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia lukuun ottamatta ruisleipä oli pian arkipäivän ruokaa koko Suomessa. Keskiajalla ruisleipää käytettiin jopa lautasena.
Hapan, täysjyvärukiinen reikäleipä on sitten jo suomalainen erikoisuus. Samanlaista tapaa tehdä leipää ei muualla maailmassa tunneta.
Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruisleipä oli selvä voittaja lähes 10 000 äänellä. Se oli myös alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki.
Nuorten suosikki oli myös muun muassa karjalanpiirakka, kun taas yli 60-vuotiaiden joukossa äänestettiin eniten karjalanpaistia ja paistettuja muikkuja tai silakoita muusilla. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa.
Kansallisruokaraati ehdottaakin, että suomalaisen kulttuurin päivä eli Kalevalan päivä nimetään myös ruokakulttuurin päiväksi. Rukiin ympärillä toimivat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet nostaa erityisesti jokapäiväisen ruisleivän juhlinnan kohteeksi.
Raati innostaa maakuntien väkeä tuomaan myös erilaisia alueellisia erikoisuuksia esiin – sellaisenaan tai nykyaikaan tuunattuina. Ruisleivän lisäksi ruis näkyy monissa suomalaisissa erikoisuuksissa: mämmissä, kalakukossa, järvikalojen paneerauksessa ja vaikkapa ruisviskissä.
- Lähteenä käytetty Yleisradion artikkelia.
Kommentoi Facebookissa