YHDYSVALLAT Aavan meren tuolla puolen on maa, joka houkutteli suomalaisia siirtolaisia jo 1600-luvun alkupuolella. Pohjois-Amerikkaan Delaware-joen suulle perustettiin 29.3.1638 siirtokunta nimeltään New Sweden, kun Kalmar Nyckel -laivalla saapunut retkikunta osti intiaanipäälliköiltä maata kulta- ja hopeaesineillä sekä kattiloilla ja kirveillä.
Uuden Ruotsin Kauppayhtiö toteutettiin kuningatar Kristinan valtuutuksella, hollantilaisten ja ruotsalaisten lisäksi siirtokunta-asiasta innostui tarmokas suomalainen amiraali Klaus Laurinpoika Fleming.
”Ainoastaan Suomen kansa, niin wakuutetaan, – ei ole milloinkaan uskaltanut retkeillä koti-nurkkiansa ulommaksi, waan on ollut muka turpeeseensa sidottu pahoina niin kuin hywinäkin päiwinä.”
Näin kirjoitti historioitsija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Varsinaisia uudisasukkaita ei vielä ensimmäisellä matkalla ollut ainoatakaan mukana, mutta syksyllä 1639 Kalmar Nyckelin toisella matkalla matkusti ainakin kolme kauppayhtiön palvelukseen kuuluvaa suomalaista.
He olivat Lars Anderson Ahvenanmaalta, sotilas Maunu Anderson the Finn sekä karannut sotilas Peter Rambo.
Syksyllä 1641 lähteneessä Kalmar Nyckelin kolmannessa matkassa sekä Caritas-laivassa mukana oli jo enemmänkin suomalaisia, erityisesti Vermlannista ja Taalainmaan kautta matkanneita. Tohtori Rafael Engelberg puolestaan kirjoittaa, kuinka ”hyvin monet Ruotsin suomalaiset olivat kielletyn kaskeamisen vuoksi maasta karkoitettuja, jopa kahleissa laivaan tuotuja, joskin muuten rehtiä väkeä”.
Haaksirikkoja ja taisteluita
Retkikunnan saapumisen jälkeen Delaware-joen rannalle pystytettiin Finland-niminen uudisrakennus, myöhemmin myös Suomen ruotsinkielisten toimesta Uusi Korsholma sekä Uusi Vaasa.
Yhdysvaltain vanhin säilynyt hirsirakennus lienee suomalaisten vuosien 1638–1643 aikana rakentama Nothnagle Log House New Jerseyssä. Samoin Willmingtonissa vuonna 1699 rakennettu suomalainen Kolminaisuuden kirkko on vanhin Yhdysvalloissa edelleen käytössä oleva kirkkorakennus. Siirtokunnan huomattavin kuvernööri Johan Printz oli palvellut Suomessa, joskin Suomeen Ruotsista muuttaneena.
Matka vanhalta mantereelta ei ollut helppo, taisteluiltakaan ei vältytty. Vuonna 1649 lähteneessä Katt-laivan retkikunnassa oli mukana 70 suomalaista. Karibialla Puerto Ricon edustalla laiva teki haaksirikon ja matkustajat joutuivat kiihkokatolisten espanjalaisten vankeuteen. Päästyään jatkamaan matkaa heidät vangitsivat Saint Croixin saaren edustalla ranskalaiset, joiden kuvernööri kidutti ja tappoi osan retkikunnasta ja teki osasta orjiaan.
Siitä huolimatta, että suomalaiset sen paremmin kuin ruotsalaisetkaan eivät olleet sodassa Espanjan tai Ranskan kanssa.
Suomalaisia sukujuuria
Kun vuonna 1653–1654 Ruotsista lähti matkaan kahdella eri laivalla 350-henkinen retkikunta, heistä jopa 250 uumoillaan olleen Vermlannin ja Taalainmaan suomalaisia. Saattue joutui jo Kanarian saarten edustalla kolmen turkkilaisen laivan kanssa taisteluun, mutta onnistui ajamaan ne pakoon ja pystyi jatkamaan myös matkaa.
Kovan onnen siirtolaisten lopulta saapuessa Delaware-joelle, olivat myös taudit ja tapaturmat harventaneet joukkoa niin, että hädin tuskin puolet pääsi saapumaan perille hengissä. Siirtokunnalla oli kuitenkin uranuurtava merkitys Pohjois-Amerikan asuttamisessa.
Rafael Engelberg kertoo amerikkalaisen historioitsijan laskeneen, että joka 18. yankee polveutuu tästä siirtokunnasta. Amerikkalaisissa virtaisikin näin ollen huomattavasti suomalaista verta, vaikka kieli ja nimet ovat hävinneet.
Yhdysvaltain vuoden 2000 väestölaskennassa 623 573 henkilöä ilmoitti omaavansa suomalaiset sukujuuret.
Ratkaiseva ääni itsenäisyydelle
Itse asiassa koko Amerikan Yhdysvaltoja ei ehkä olisi olemassa aivan nykyisessä muodossaan ilman suomalaisia. Jotta yllättävä väite voidaan perustella, on matkattava Philadelphiaan ja vuoteen 1776.
Uuden mantereen asukkaat eivät enää halunneet maksaa Englantiin veroja ja sodan uhka oli vääjäämätön. Kun kongressi kokoontui Philadelphiassa Benjamin Franklinin johdolla äänestämään emämaasta irrottautumisesta ja itsenäisen Amerikan Yhdysvaltojen perustamisesta, äänet menivät tasan.
Silloin sisään astui myöhässä kolmastoista edustaja, sairasvuoteeltaan noussut ja Delawaren takametsistä kiirehtinyt John Morton. Kuultuaan tilanteen John Morton harkitsi hetken, kunnes vastasi voimakkaalla, läpi kokoushuoneen kajahtavalla äänellä ”aye”, antaen näin äänensä itsenäisyyden puolesta. John Mortonin huolellisella käsialalla piirtämä nimikirjoitus on luettavissa heinäkuun 4. päivänä 1776 kirjatun julistuksen allekirjoittajana.
John Morton oli Johann Juho Marttinen. Hänen isoisänsä Martti Marttinen oli saapunut Amerikkaan vuonna 1654 ja pojanpoika syntyi vuonna 1724, pari kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. John Mortonin synnyinpaikka Ridley kuului aikoinaan osana Chesterin maakuntaan, nykyisin Delawareen.
John Mortonin taustaa tutki jo 1800-luvulla Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, valtiomies, historiantutkija ja Helsingin yliopiston professori, mutta nykyajan historiankirjoituksessa hän on yllättävän unohdettu.
Kuninkaan mies ja presidentti
Tarina on täydellinen kun kerrotaan, että myös Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli mahdollisesti suomalainen. Ensimmäiseksi presidentiksi nimetään usein George Washington, mutta todellisuudessa hän oli John Hanson, joka oli syntynyt Marylandissa 3.4.1715.
John Hansonin isoisän kerrotaan olleen yksi New Swedenin siirtokunnan perustajista, Siirtokansan Kalenterin mukaan suku tuli Amerikkaan Suomesta, Ruotsin kautta. He olivat Taalainmaalla asuneita niin sanottuja talvehtijoita. Hansonin isoisoisä kuoli Lützenin taistelussa Kustaa Adolfin vierellä.
John Hanson valittiin marraskuun 5. päivä 1781 yksimielisesti kongressin toimesta Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi. Edes George Washington ei halunnut vaaleissa asettua suosittua Hansonia vastaan. Hanson otti käyttöön muun muassa sinetin, jota nykyisetkin Yhdysvaltain presidentit käyttävät allekirjoittaessaan virallisia asiakirjoja.
Liittovaltojen artiklojen mukaisesti hänen jälkeensä valittiin vielä kuusi muuta presidenttiä, kunnes perustuslain hyväksymisen jälkeen valittu George Washington on todellisuudessa vasta kahdeksas presidentti.
John Hansonin taustan kirjasi George Hanson vuonna 1876 selvittäessään omaa sukupuutaan. Myöhempien 2000-luvulla tehtyjen selvitysten mukaan Hansonin esi-isät saattoivat olla kuitenkin myös englantilaissyntyisiä.
- Tekstin lähteenä on teos ”Tähtilippu talvisodassa – Amerikan Suomalaisen Legioonan tuntematon tarina” (Revontuli). Kirjoittaja on Päivän Lehden päätoimittaja.
Kommentoi Facebookissa