YMPÄRISTÖ Kun samoja vesistöjä käytetään sekä öljykuljetuksiin että mökkeilyyn, mahdollisen öljyonnettomuuden seuraukset näkyvät helposti myös tavallisen kesämökkiläisen kotirannassa. Mökkirantaan ajautunutta öljyä ei kuitenkaan kannata ryhtyä puhdistamaan omin päin. Isoihin öljyntorjuntaoperaatioihin on koulutettu viranomaisen tueksi satoja osaavia vapaaehtoisia.
Kun suurien öljykuljetusten määrä Suomen lähivesillä kasvaa, kasvaa myös öljyonnettomuuden riski. Kuljetusten määrä on kasvanut erityisesti Itämerellä, mutta myös sisävesillä kuljetetaan öljyä. Kaikkiaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 2000 öljyvahinkoa, joista useimmissa öljyä pääsee ympäristöön vain pieniä määriä.
Yksittäiselle mökkeilijälle omaan rantaan ajautunut öljyvuoto voi pahimmillaan merkitä tontin pilaantumista.
– Käytännössä osa mökkirantaa voi muuttua ongelmajätteeksi, toteaa Suomen Punaisen Ristin hankesuunnittelija Niki Haake.
– Öljy on vaarallista ihmisille ja eläimille. Erityisesti lämpimällä säällä öljy kaasuuntuu ilmaan. Se imeytyy maaperään ja voi saastuttaa myös pohjaveden.
Jos havaitsee oman mökkilaiturin tuntumassa öljyä, ensimmäisenä on estettävä lisävahingot.
– On varmistettava, etteivät lapset tai lemmikkieläimet pääse pulahtamaan saastuneeseen veteen. Jos öljyä on huomattavia määriä, on soitettava saman tien hätänumeroon 112, Niki Haake ohjeistaa.
Iholta öljy pestään runsaalla vedellä ja saippualla. Jos öljyistä vettä on nielty, on soitettava myrkytystietokeskukseen. Haake korostaa, että pienenkään mökkirannan öljyvahinkoa ei pidä ryhtyä puhdistamaan omin päin. Pahimmassa tapauksessa öljy voi levitä uusille alueille esimerkiksi kenkien tai siirretyn maa-aineksen mukana.
– Puhdistaminen on viranomaisen tehtävä, koska se vaatii osaamista ja oikeita suojavarusteita. Kannattaa kuitenkin yrittää paikantaa vahingon aiheuttaja ja pysäyttää öljyvuoto, jos mahdollista.
Parhaiten mökkirannan omistaja varautuukin öljyvahinkoihin huolehtimalla, että omat öljy- ja polttoaineastiat ovat kunnossa. Halutessaan mökille voi varata pienen määrän imeytysmattoa, johon voi imeyttää esimerkiksi autonkorjauksen yhteydessä syntyvät öljyvuodot.
Suuressa öljyonnettomuudessa rantojen puhdistaminen öljystä voi kestää jopa kuukausia ja vaatia tuhansien ihmisten työpanosta. Suomen Punaisen Ristin koordinoima Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on kehittänyt toimintamallin vapaaehtoisten työn organisoimiseksi rantaöljyntorjunnassa.
– Viranomaiset vastaavat aina öljyntorjunnasta, mutta isossa tilanteessa heidän tuekseen tarvitaan paljon auttavia käsiä. Vapaaehtoisia tarvitaan paitsi puhdistamaan rantaa öljystä, myös kartoittamaan öljyn levinneisyyttä, muonittamaan ja majoittamaan auttajia sekä huolehtimaan kuljetuksista. Vapaaehtoisia pitää myös johtaa, Niki Haake luettelee.
Mukana työssä ovat Punaisen Ristin lisäksi Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, MPK ja WWF, joka vastaa vapaaehtoisten rantaöljyntorjujien kouluttamisesta. Ympäri Suomen erilaisiin öljyntorjuntaan liittyviin tehtäviin on koulutettu jo satojavapaaehtoisia auttajia.
– Osallistumalla kursseille ja yhteisharjoituksiin ihan jokainen voi vaikuttaa siihen, että osaamme toimia oikein öljyvahingon sattuessa, Haake summaa.
Lue myös: Öljytankkeri antoi hätäkutsun tulipalosta konehuoneessa – uhkaava tilanne Suomenlahdella
Kommentoi Facebookissa