EDUNVALVONTA Väestön ikääntyminen lisää edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina merkittävästi. Edunvalvontavaltuutus on monelle suomalaiselle perinteistä edunvalvontaa tuntemattomampi, mutta ketterämpi tapa huolehtia omien asioiden hoitamisesta toimintakyvyttömyyden hetkellä.
Edunvalvontavaltuutuksella toisen henkilön voi valtuuttaa tekemään esimerkiksi talouteen ja terveyteen liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt.
Toimintakyvyttömyys voi tulla eteen esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vaikkapa muistisairauden myötä. Kun väestö ikääntyy, kasvaa myös avun tarve asioiden hoitamiselle. Asioiden hoito voidaan järjestää esimerkiksi edunvalvojan määräämisen tai edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen avulla.
Vuonna 2021 voimaan tulleista edunvalvonnoista ja edunvalvontavaltuutuksista melkein puolet oli edunvalvontavaltuutuksia.
– Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen alkaa siitä, että miettii, kenen käsiin haluaa asioidensa hoitamisen antaa. Moni ei esimerkiksi tiedä, että puolison asioita ei voi hoitaa ilman valtuutusta. Edunvalvontavaltuutus antaa tähän kattavimmat keinot, Digi- ja väestötietoviraston viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto painottaa.
Edunvalvontavaltuutus on läheisille perinteistä edunvalvontaa helpompi vaihtoehto, koska yksilölliset toiveet on etukäteen mietitty ja luottohenkilö valittu. Luottohenkilön ei tarvitse myöskään raportoida asioiden hoitamisesta vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle. Toki asiakirjat ja tositteet tulee pitää tallessa.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä yhdessä lakia tuntevan asiantuntijan kanssa. Apua valtakirjan tekemiseen on saatavilla esimerkiksi pankeista, eri järjestöistä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoista sekä oikeusaputoimistoista. Asiantuntijan apu on tärkeä, jotta valtakirja on vahvistamisen hetkellä juridisesti pätevä.
Vuonna 2021 vahvistettiin noin 6 000 edunvalvontavaltuutusta ja määrän odotetaan kasvavan vuosittain väestön ikääntyessä. Noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista jää vuosittain eri syistä vahvistamatta.
Edunvalvontavaltakirja tehdään aina ennakkoon. Valtakirja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa vasta toimintakyvyttömyyden sattuessa. Vaikka toimintakyvyn heikentymisen todennäköisyys kasvaa iän myötä, tilanne voi tulla yllättäen eteen kenelle tahansa.
– Meillä vahvistetaan jatkuvasti ihan kaiken ikäisten edunvalvontavaltakirjoja. Kyllä tämän asiakirjan laatiminen pahan päivän varalle koskettaa meistä jokaista, Lehto muistuttaa.
Digi- ja väestötietoviraston nostaa tärkeää aihetta esille yhdessä noin 50 suomalaisen organisaation kanssa käynnistämällä Omissa käsissä -kampanjan. Edunvalvontavaltuutuksen merkittävyys ja aiheen ajankohtaisuus on saanut kymmenittäin järjestöjä, yrityksiä sekä valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kampanjointiin.
Lue myös: Kuolleiden määrän kasvu suurinta yli 35 vuoteen – ”Suuret ikäluokat vanhenevat”
Kommentoi Facebookissa