MUSIIKKI Ikääntyneiden osuus maamme väestöstä kasvaa, mikä tarkoittaa, että myös vanhuspalvelujen tarve kasvaa. Tarvitaan toimintoja, jotka tuovat mielekästä tekemistä ja merkityksellisiä kohtaamisia ikäihmisten arkeen, ja jotka samalla voivat toimia kuntouttavina.
FM Annika Tammelan väitöstutkimus osoittaa, että lapsuus- ja kouluvuosina opitut laulut ovat suomalaisille ikäihmisille merkityksellisiä, sillä ne kantavat vahvoja tunnemuistoja ja ylläpitävät omaa identiteettiä. Varhaisilta elinvuosilta tuttujen laulujen laulaminen ja yhdessä muistelu tarjoavat ikääntyneille kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän hyvinvointinsa kannalta.
Tuttuihin lauluihin ja yhdessä muisteluun perustuva ryhmätoiminta antaa ikääntyneille monipuolisia voimavaroja arkeen. Muisteluryhmässä samaan ikäpolveen kuuluvat laulavat ja muistelevat lapsuusvuosiensa musiikkia ryhmänohjaajan johdolla. Väitöstutkijan kehittämä konsepti voidaan helposti toteuttaa ja soveltaa käytäntöön palvelutalossa tai seniorikodissa.
Muisteluryhmätoiminnan avulla tutkimuksessa selvitettiin, kuinka ikääntyneet suhtautuvat lauluihin, joita he ovat kuulleet ja laulaneet kansakouluvuosinaan. Tutkimukseen osallistui henkilöitä, jotka kävivät kansakoulua vuosien 1945–1959 välisenä aikana, kun Suomi toipui talvi- ja jatkosodista ja jälleenrakensi yhteiskuntaa. Koulusta tutut laulut olivat suosittuja yhteislauluja myös koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa.
Valtaosa tutkimukseen osallistuneista ikääntyneistä koki lapsuudestaan tuttujen laulujen laulamisen tärkeänä. Myös henkilöt, jotka eivät olleet musiikillisesti orientoituneita, kokivat muisteluryhmään osallistumisen mieluisana.
– Lapsuusvuosilta tutut laulut loivat osallistujille sillan omaan menneisyyteen, Tammela kertoo.
Samaa on havaittavissa korona-aikana laajaa julkisuutta saaneen Lotan ja papan koronalaulut -ilmiön suosiossa. Vuosikymmenten takaa tutut laulut herättävät valtavasti muistoja, tunteita ja kokemusta yhteisöllisyydestä.
Juttuvinkki: ”Sua vain yli kaiken…” – tiesitkö, että Romanssin laulaja Leif Wager oli norjalainen?
Tammela näkee tärkeäksi, että musiikkituokioiden järjestämiseksi tuodaan konkreettista välineistöä. Hoivapalvelujen henkilökunta on yhä nuorempaa, eivätkä nuoret ja eri kulttuureista tulevat hoitajat tunne tämän päivän ikääntyneille tärkeää musiikkia, saati ymmärrä sen merkitystä ikäihmisille. Samalla sukupolvikuilu laulujen arvojen ja nyky-yhteiskunnan arvojen välillä saattaa muodostua ongelmaksi kulttuuristen vanhuspalvelujen tuottamisessa.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi isänmaallista ja hengellistä tematiikkaa edustavat laulut voivat olla ikääntyneelle hyvinkin tärkeä väylä tunnemuistoihin ilman, että henkilö itse toteuttaisi laulun arvomaailmaa, Tammela kuvailee.
Tämä näkyy siinä, että lapsuusvuosina opittuja virsiä ja hengellisiä lauluja koettiin uskonnon harjoittamisen sijaan kulttuuriperintönä. Pääosin muutkin lauluissa esiintyvät arvot koettiin luonnollisena ja osallistujien puheessa välittyi toive siirtää laulujen kantamaa kulttuuriperintöä myös seuraaville sukupolville.
Tammela suosittelee, että ikäpolven laulutuokioissa hyödynnettäisiin entistä enemmän kansakoululauluja – vasta myöhemmissä ikävaiheissa opitun iskelmämusiikin rinnalla. Varhaisina elinvuosina tallentuneet musiikin muistijäljet ovat hyvin pysyviä, mikä tiedetään muistisairaiden parissa tehdyn tutkimuksen perusteella.
Tammelan väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen Säätiö, OLVI-säätiö ja Suomalainen Konkordia-liitto. Väitöskirja Kansakoululaisen lauluaarteisto: jälleenrakennusajalta tutut laulut ikäihmisten laulukokemuksissa ja muistoissa tarkastetaan 4.2.2022 Jyväskylän yliopistossa.
Lue myös: Rock on nyt tutkitusti keski-ikäisten musiikkia – soiko sinulla konemusiikki, CCR vai Bach?
Kommentoi Facebookissa