Muoviroskaa ja mikromuovia löytyy ympäri Suomen rannikkoa – eläimille vahingolliset tupakantumpitkin ovat muovia

LUONNONSUOJELU Ympäristöjärjestö WWF keräsi tietoa Itämeren rantojen muoveista viime vuoden keväällä ja syksyllä. Tietoa kerättiin sekä mikromuovin että suurikokoisen muoviroskan esiintymisestä. Näytteet on nyt analysoitu.

Muoviroskia kerättiin seitsemältä rannalta: Oulun Nallikarista, Vaasan Ahvenniemestä, Porin Yyteristä, Eurajoen Laitakarista, Porvoon Sondbystä, Suomenlinnan Patterilahdesta ja Hangon Bellevuesta.

Helsingin Suomenlinnan ranta oli tutkituista rannoista odotetusti roskaantunein lähialueen runsaan rantarakentamisen takia. Myös mikromuovin määrä rantahiekassa oli suurin Suomenlinnassa.

– Suomenlinnan roskista suuri osa oli mereen joutuneita Espoon metron ruiskubetonoinnin muovikuituja. Myös lumen kaadolla mereen voi olla osuutta roskaisuuteen. Virkistyskäyttöön liittyviä roskia löytyi samansuuruisia määriä kuin muiltakin rannoilta, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.

Toiseksi suurin määrä mikromuovia rantahiekassa oli hiukan yllättäen kaupunkikeskustasta syrjässä olevassa Vaasan Ahvenniemessä.

Juttuvinkki: Suomessa on vain vähäinen määrä mikromuoveja juomavedessä – muutamia muovihiukkasia litraa kohden

Porin Yyterin ja Hangon Bellevuen rannat olivat puhtaimpia roskasta. Hangon Bellevuen rannan näytteestä mikromuovia ei löytynyt lainkaan.

– Yyterin ja Bellevuen rantojen puhtaudesta voi todennäköisesti kiittää sekä kaupunkien puistotoimien että paikallisten vapaaehtoisten siivoamisaktiivisuutta. Muillakin rannoilla tilanne olisi varmasti ollut pahempi ilman aiempia siivousponnistuksia, Soirinsuo toteaa.

Erikseen luokiteltu, mutta muovia sisältävä tupakantumppi piti kärkipaikkaa Vaasan ja Porvoon rannoilla. Moni ei edes miellä tupakantumppeja muoviroskaksi.

– Tumpin hajoaminen luonnossa vie keskimäärin kahdesta viiteen vuotta, ja muun muassa kalat ja linnut luulevat niitä ruoaksi. Tämä voi johtaa jopa eläinten kuolemaan suolitukoksen tai tupakan sisältämistä haitta-aineista johtuvan myrkytyksen vuoksi, sanoo Soirinsuo.

Anna Soirinsuon mukaan roskaseuranta tulisi ottaa osaksi rannikolla tapahtuvan ihmistoiminnan vaikutusten selvittämistä. Muoviroskien keruuseen osallistui paikallisia vapaaehtoisia koronatilanteen sallimissa rajoissa. Talkoot toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Pidä saaristo siistinä ry:n kanssa.

Lue myös: Mikromuovista tuotettiin omega-3-rasvahappoja – suomalaistutkijatkin hämmästyivät