KERTAKÄYTTÖMUOVI EU:n komissio ehdottaa varapuheenjohtajien Frans Timmermansin ja Jyrki Kataisen johdolla EU:n laajuisia sääntöjä kymmenen kertakäyttömuovituotteen rajoittamiseksi. Nämä tuotteet muodostavat yhteensä noin 70 prosenttia merten roskaantumista aiheuttavista materiaaleista. Nyt ehdotetut säännöt ovat osa EU:n muovistrategiaa ja kiertotalouspakettia.
Kertakäyttömuovituotteet, joille on olemassa vaihtoehtoja, ehdotetaan kiellettäviksi markkinoilta kokonaan. Näitä ovat muun muassa kertakäyttöiset muoviset pumpulipuikot, lautaset ja ruokailuvälineet, pillit, juomasekoitinpuikot ja ilmapallotikut.
Muovituotteille, joille ei vielä ole korvaavia vaihtoehtoja, komissio ehdottaa, että jäsenmaiden on laadittava omat vähennystavoitteensa ja luotava kannusteet näiden saavuttamiseksi. Näitä tuotteita ovat muun muassa kertakäyttöiset muovista valmistetut säilytysastiat ja juomakupit.
Lisäksi jäsenmaiden on asetettava 90 prosentin keräystavoite kertakäyttöisille muovipulloille vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi pullopanttimekanismin avulla. Suomessahan muovipullot ovat olleet panttipalautusjärjestelmän piirissä jo 1980-luvulta.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan on välttämätöntä ottaa käyttöön järeimmät EU:n komission ehdottamat keinot merten muovisaasteen taltuttamiseksi. Kertakäyttömuovien kielto voi olla ainoa tapa rajata merten muovikriisiä, sillä vapaaehtoiset ja markkinalähtöiset toimet eivät näytä riittävän.
– Komission esitys on rohkea ja tervetullut, sillä vapaaehtoisilla toimenpiteillä ei merten muovikriisiä saada taltutettua tarpeeksi nopeasti. Kuluttajat ovat roskaamisessa pääsyyllisiä, mutta ihmisten käyttäytyminen muuttuu liian hitaasti, kun huomioidaan merten muovikriisin vakavuus. Siksi tarvitaan joidenkin muovituotteiden täyskieltoa, arvioi Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.
Sitra jakaa komission näkemyksen siitä, että kiellot saavat yritykset ja kuluttajat siirtymään nopeammin kohti kestävämpiä vaihtoehtoja.
– Eurooppa voi jälleen osoittaa johtajuutta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä ja samalla kehittää uusia kestävämpiä tuotteita, joilla tulee olemaan globaalia kysyntää, Pantsar toteaa.
Komission mukaan tavallisimpien kertakäyttömuovituotteiden korvaaminen uusilla biopohjaisilla ratkaisuilla voi luoda Eurooppaan 30 000 työpaikkaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 3,4 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Samalla vähennetään myös ympäristöhaittoja, joiden kustannuksiksi arvioidaan 223 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Sitra uskoo, että Suomi voi olla suuri voittaja EU:n muovistrategian toimeenpanossa. Muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, kun globaali muovikriisi syvenee. Biopohjaisten muovien globaalin markkinan ennustetaan kasvavan yli 35 miljardiin dollariin eli noin 30 miljardiin euroon USA:n dollariin vuoteen 2022 mennessä.
Sitra muistuttaa, että Suomessa on jo käynnissä useita merkittäviä biopohjaisten muovien kehityshankkeita. KotkaMills Oy valmistaa muovittomia kahvikuppi- ja laatikkokartonkeja. Kansainvälisesti palkittu ja hiljattain Stora Enson kanssa yhteistyön aloittanut Sulapac valmistaa puuhakkeesta ja biohajoavista luonnonsidosaineista ekologisia pakkauksia.
Lue myös: Suomalaiskonserni sponsoroi muovijätettä keräävää meriroskista
Kommentoi Facebookissa