TERVEYS Ähtäriläinen Heikki Ruha vaihtoi polttoturpeen nostotyöt sen jatkojalostamiseen ja liputtaa alan uranuurtajana nyt hoitoturpeen puolesta.
– Turve on paljon muutakin kuin polttoainetta. Se on soiden oma aarreaitta, jonka käyttömahdollisuudet voidaan luokitella lähes rajattomiksi, Heikki tietää kertoa.
Heikki tietää mistä puhuu, sillä ähtäriläisellä LehtoPeat Oy:llä on pitkät perinteet suomalaisen turpeen jatkojalostamisessa.
– Olen työskennellyt turvealan yrittäjänä lähes neljän vuosikymmenen ajan. Viimeiset 23 vuotta olen keskittynyt pelkästään turvehoitoihin.
Heikki kertoo toiminnan alussa nostaneensa ja tuottaneensa ainoastaan polttoturvetta.
– Kaikki kuitenkin muuttui, kun osuin kerran suolle, jonka turve oli erikoisen hienorakeista. Löydös innosti kokeilemaan myös hoitoturpeen tuotantoa. Mäskään edelleen kuran kanssa, mutta tällä kertaa kurasta on paljastunut myös se jalompi puoli, Heikki kertoo naureskellen.
Heikin mukaan turve ei ole pelkkää turvetta. Salaisuus piilee pintaa syvemmällä.
– Turve on luonnon oma tuote, jolla on takanaan noin 6 000 vuoden kasvukausi. Turvetta on käytetty myös kylvyissä ja paikallishoidoissa yli 200 vuoden ajan.
Sattuman kautta
Turvehoitaja Ruha kertoo kiinnostuneensa hoitoturpeen käytöstä sattumalta.
– Olin tehnyt pitkää työpäivää turvealan yrittäjänä ja nostanut energiaturvetta sen verran paljon, että tunnen soiden anatomian kuin omat taskuni. Niinpä eräänä kesänä löysin valtionmaiden vierestä erikoisen suon, jonka turve oli poikkeuksellisen hienorakeista. Elettiin 90-luvun puoliväliä, kun satuin kuulemaan, että turpeella voidaan jopa hoitaa.
Tämä innosti kääntymään turvetutkija, geologi Riitta Korhosen puoleen. Suo tutkittiin, hoitoturve-esiintymä analysoitiin ja tulokset vaikuttivat lupaavilta. Heikin mukaan Lehtosuolta löytynyt turvekerrostuma paljastui erittäin vanhaksi ja koostumukseltaan hoitoturpeeksi sopivaksi.
– Laadukkuudesta kertoo yksinomaan se, että raaka-aineesta löytyy korkealla tasolla olevat 33 alkuainetta ja kaikki hivenalkuaineet. Tämän jälkeen homma lähti laukalle.
– Hoitoturvetuotanto vaati kuitenkin erikoisosaamista, joten vuonna 1977 osallistuimme EU-rahoituksella järjestettyyn Elanto suosta -koulutukseen. Perehdyimme hoitoturveosaamisen saloihin alan parhaiden asiantuntijoiden avustuksella, sillä Suomi on myös tällä osaamisalueella maailman kärkikaartia, Heikki kehuu vuolaasti.
Teoreettinen osaaminen ei kuitenkaan riittänyt Ruhan ”turvekeisareille”. Perhekunta lähti hakemaan lisäoppia Jyväskylän sosiaali- ja terveysoppilaitoksen erityiskoulutuksesta, josta he valmistuivat vuonna 1999 turvehoitojen asiantuntijoiksi.
– Koulutus ja vahva kokemuspohja antavat mahdollisuuden toimia myös kouluttajina. Vuosien saatossa olemme saaneet lisättyä kohtuullisen kivasti turvehoitajien ammattikuntaa, mutta työ myös koulutuspuolella jatkuu.
”Myytkö sinä liejua kolotuksihin?”
Hyppy urakoitsijasta turvehoitajaksi ei ollut Heikin mukaan kuitenkaan ihan läpihuutojuttu.
– Ei todellakaan! Ilman hyvää raaka-ainetta ja kovaa innostusta olisin varmasti luovuttanut jo lähtötelineissä. Kannustus alalle ei ollut nimittäin sieltä parhaimmasta päästä. Rohkeimmat epäilijät sanoivat suoraan, että kun Pohojanmaalla aletahan myyrä liejua kolotuksihin, niin se on justihinsa sama, kun myysit Saharassa hietaa.
Heikki ei antanut epäilijöille kuitenkaan jalan sijaa, vaan jatkoi sinnillä suunnitelmiaan.
– Me pohojalaaset olemma tunnetusti oman tien kulukijoota. Teemme hirmuisesti töitä, luotamme siihen kuuluisaan intuitioon ja katselemme muutoinkin maailmaa hieman laajemmin kuin kairin rakosesta. Tällä paketilla on pärjätty ja edetty alan veturina myös turvehoitojen suhteen.
Toiminnan vauhtiin saattamiseksi Heikki sanoo saaneensa korvaamatonta tukea turvetutkija Riitta Korhoselta.
– Siinä on nainen omalla paikallaan. Hän on nostanut turpeen aivan uuteen arvoonsa ja ei ole muutenkaan säästellyt aikaansa tutkiessaan turpeen soveltuvuutta kylpy- ja hoitokäyttöön.
– Lisäksi Riitan tekemien tutkimusten ja kokeilujen kautta mämmimäisen seoksen hoitovaikutusten ympärillä oleva mystisyyden verho on pikkuhiljaa auennut. Mutakylpyjä ja turpeessa piehtaroimista ei tarvitse enää tehdä salassa ja niiden positiiviset vaikutuksetkin voidaan kertoa nyt entistä avoimemmin, Heikki kertoo tyytyväisenä.
Suokasvien terveyscocktail
Turve nostetaan 2–4 metrin syvyydestä, jossa siihen on vuosituhansien aikana kerääntynyt erilaisia bioaktiivisia aineita, kuten humushappoja. Hoidon yhteydessä hapot pääsevät imeytymään ihon läpi vilkastuttamaan verenkiertoa sekä aktivoimaan elintoimintoja. Tämän myötä elimistöstä poistuu myös kuona-aineita.
Turve sisältää runsaasti myös erilaisia mineraaleja, kuten magnesiumia, sinkkiä ja kuparia. Vaikka hoitoturpeen terveysvaikutuksia koskevaa tietoa on Heikin mukaan edelleen vähänlaisesti, niin käyttäjäkokemukset puhuvat kuitenkin omaa kieltään.
– Turpeella on rentouttava ja kehoa puhdistava vaikutus. Esimerkiksi Keski-Euroopassa mutakylvyillä on hoidettu hyvin monenlaisia vaivoja, aina reumasta gynekologisiin ongelmiin. Suomen Ähtäristä haetaan apua myös niskasärkyyn, selkävaivoihin sekä polvikipuihin. Asiakkaat ovat kehuneet turvehoitojen auttaneen myös erilaisiin kiputiloihin, unohtamatta myöskään luonnontuotteen omaa antiseptistä vaikutusta, Heikki tietää kertoa.
Vanhan meijerin tiloissa toimivasta turvehoitolasta saa nimensä mukaisesti hoitoja, mutta saman katon alta löytyvät myös turpeesta jatkojalostettuja tuotteita sekä alan koulutusta.
– Turve taipuu todella moneksi. Hyllystä löytyy noin 25 erilaista turpeesta jatkojalostettua tuotetta, joista tuoreimpiin lukeutuu koirien turkinhoitosarja. Tuotesarjojen lippulaivana toimii kuitenkin perinteinen turveshampoo. Valmistamme turpeesta myös saippuaa, pesuaineita sekä kasvonaamioita. Myös pullotettu turve on saanut hyvän jalansijansa, sillä tämän myötä ihmiset voivat tehdä turvehoitoja myös kotonaan.
Suomalaiskotien lisäksi LehtoBeat toimittaa turvetta myös ulkomaille. Erityisesti japanilaiset ovat ottaneet ähtäriläistuotteen loistavasti vastaan.
– Turpeesta tehdyn kasvonaamion on huomattu vaalentavan ja heleyttävän aasialaisten ihoa. Noste Japanin suuntaan on muutenkin kova, sillä sieltä tulee myös erillisiä ryhmiä, jotka haluavat tutustua turvehoitoihin ihan paikan päällä. Vieraat sekä suolta löytynyt mineraalilähde olivat painavimpia syitä lähteä kehittämään ”keskelle ei mitään” myös omaperäistä kylpylätoimintaa.
- Haastattelu on julkaistu myös Meidän Suomi -lehdessä
Kommentoi Facebookissa